Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 10: Daniel Djurberg

Ruotsin tunnetuin maantieteilijä 1700-luvulla oli Daniel Djurberg (1744-1834), Tukholman Klaraskolanin rehtori ja ahkera maantieteellisten yleisesitysten kirjoittaja. Djurberg julkaisi karttoja, hakuteoksia ja erillistutkimuksia, mutta hänen maineensa nojasi ennen muuta koulukäyttöön tarkoitettujen suppeiden maantieteen oppikirjojen varassa. 1780-luvulla kirjoitetut Geografie för ungdom ja Geografie för begynnare levisivät useina painoksina pitkälle 1800-luvulle asti.

Mitä sai tietää Viaporista se kustavilaisen ajan koululainen, joka triviaalikoulun pulpetissa avasi Djurbergin oppikirjan? Etsitään vastausta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemasta teoksesta Geografia alkavillen (1999). Se on Djurbergin Geografie för begynnare, jonka on suomentanut pohjalainen käsityöläismestari ja kansankirjailija Samuel Rinta-Nikkola (1763-1818). Sen sivulla 102 sanotaan seuraavaa:

HÄMEN-LINNAN lääni

Tämä maanherran lääni sisällen ottaa suurimman osan Hämenmaasta ja Uudesta maasta samoin yhden osan Itze Suomen maasta [Varsinais-Suomesta]. Suurus on 228 qvadratipeninkulma. Maasa kasvaa runsaasti jyviä ja on ihanat ruoho-maat. Kansan luku ulos tekee 172.000 ja on 3 kaupungia.

1. TAWASTEHUS, Suomexi Hämeenlinna, yxi wähäinen kaunis kaupungi keski läänisä, josa on maanherran istuin.

2. HELSINGFORSI, yxi keskinkertainen kaupungi liki merta.

3. SVEABORG, yxi fästingi makaa muutamain holmain päällä meresä likillä Helsingforssia. On se suurin ja wäkevin fästingi waldakunnassa.

4. EKENÄS, yxi pieni kaupungi.

Viaporista ei siis kerrota paljonkaan, mutta se saa kunnian tulla luetelluksi samassa rimpsussa yhdessä läänin kaupunkien kanssa. Kun myöhemmin kirjassa käydään läpi Ruotsin maakunnat ja luetellaan niissä olevat kaupungit, sama toistuu:

Uudella maalla on 4 kaupungia: Helsingforssi, Borgo, Sweaborgin Fästingi, Ekenesi ja Lovisa.

Vaikka Viaporia ei ole luettu mukaan kaupunkien määrään, se mainitaan kuitenkin kaupunkien välissä. Tämä kaupunkimainen, Helsinkiä suurempi ja merellä siitä erotettu sotilasyhteiskunta on siis jonkinlainen kategorioiden väliinputoaja. Toista vastaavaa tapausta, ei-kaupunkia kaupunkien joukossa, ei muualla Ruotsia esittelevissä teoksen osissa ole – mikä markkeeraa hyvin Viaporin luonnetta erikoistapauksena.

[Lainaukset teoksesta Daniel Djurberg: Geografia alkavillen. Suom. Samuel Rinta-Nikkola, toim. Esko M. Laine. SKS 1999]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *