University of Helsinki
Viikon vainaja –sarjamme, jossa esiteltiin Vanhaan kirkkopuistoon haudattuja 1700-luvun helsinkiläisiä, jäi viime syksynä kesken, kiitos projektin työkiireiden. Ehdimme esitellä siinä vasta toistakymmentä puiston puolestasadasta säilyneestä hautakivestä.
Helsingin Sanomien toimittaja Kaisa Hakkarainen soitti toissapäivänä, kertoi lukeneensa Viikon vainaja -sarjaa ja pyysi minua nimeämään puiston mielenkiintoisimmat haudat. Tämän päivän Hesarissa ilmestyi horinani pohjalta muovattu pikkujuttu nimellä Kenen haudalla pikniköit? Hakkarainen kysyi myös, kenelle kuuluu se isokokoinen hautakivi, joka makaa jo toista vuotta naamalleen kaatuneena, ilmeisesti joko routavaurion tai ilkivallan uhrina. (Kuva on viime kesältä, puistossa ei ole vielä aivan noin heleää.)
http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/AndersWilhelmOrraeus_zps61abd940.jpg
Asian selvittäminen vaati vähän aivo- ja jalkatyötä. Sylvi Möllerin mainio opaskirjanen Vanhankirkon puisto (1956), joka luettelee kaikki puiston hautakivet ja hautakirjoitukset, ei sisällä kunnon karttaa. Sitä paitsi en muistanut kaatuneen kiven tarkkaa paikkaa, joten käynti puistossa oli joka tapauksessa välttämätön. Paikan päällä kivi oli tunnistettava rajausmenetelmällä. Se kuuluu yhdeksän hautakiven rykelmään jonka Möller oppaassaan mainitsee, joten tarkistamalla nimet kahdeksasta pystyssä olevasta kivestä saattoi päätellä mikä puuttuu joukosta.
Kaatuneen kiven alla on laamanni Anders Wilhelm Orraeus (1761–1826), Orraeuksen huomattavan pappis- ja virkamiessuvun jäsen, Iisalmen kirkkoherra Mikael Orraeuksen poika, Turun hovioikeuden varanotaari 1786–1795, Suur-Savon tuomiokunnan tuomari 1795–1817, Keisarillisen Suomen Senaatin oikeusosaston jäsen 1817–. Näin kertoo G. A. Sparren toimittama matrikkeli Biografiska anteckningar om Kejserliga Regerings-Konseljns eller Senatens för Finland ordförande och ledamöter samt embets- och tjenstemän under åren 1809–1877, ja toteaa vielä lopuksi, että laamanni Orraeus ”lepää haudassaan kaupungin puukirkon vieressä”.
Matthias Akianderin Östra Finlands Herdaminne intill år 1868 tarjoaa vielä muutaman paikallishistoriallisesti mielenkiintoisen lisätiedon. Sen mukaan Orraeuksen isäpuoli oli Kangasniemen kirkkoherra Alexander Helsingberg. Hän oli helsinkiläinen porvarinpoika joka toimi Helsingin kaupunkiseurakunnan kappalaisena ja tykistön pataljoonansaarnaajana ennen siirtymistään Kangasniemelle. Orraeus-suvulla oli siis kytköksensä Helsingin porvaristoon.
Viikon vainaja –bloggaussarja julistetaan täten uudelleenavatuksi. Palaan asiaan ensi viikonloppuna.