Kirjoittajan arkistot: Annaliina Granqvist

Laarinpohja, luukku 24: Tersmedenin viimehetken lahjavinkit

Palataan vielä kerran jouluaaton kunniaksi kapteeni Carl Tersmedeniin. Jos ihmettelette, miksi emme kirjoita tänne hänen kuvailujaan joulusta, on siihen kaksi syytä: Ensinnäkään joulu 1700-luvulla ei ollut aivan nykyisenlainen vuoden ykkösjuhla, vaan sitä vietettiin syömällä tavallista paremmin ystävien ja sukulaisten kanssa, tanssien, leikkien ja käymällä kirkossa. Tersmeden kyllä kuvailee usein syömisiään, mutta hänen joulupöytänsä ei eroa mitenkään muista juhlista. Mikä tahansa Tersmedenin juhlakuvaus voisi siis oikeastaan olla kuvaus 1750-luvun yläluokan joulusta. Lue loppuun

Laarinpohja, luukku 17: 1700-luvun Porvoo joulun alla

Meille on jo muotoutunut pieneksi perinteeksi käydä joulun alla Porvoossa katsastamassa, mitä jouluista ja/tai 1700-lukuista sieltä löytyy. Ja löytyyhän sieltä, vaikka blogiin asti mitään ei olekaan päätynyt. Vanhassa Porvoossa on edelleen säilyneenä 1700-luvun rakennuksia ja siellä saa mainion kuvan siitä, miten matala ja sokkeloinen parin sadan vuoden takainen kaupunki todella oli – eikä rakennuksissa ole unohdettu myöskään säätyjakoa vaan sekä herrojen että vähävaraisten asumuksia on säilynyt. Ja punaiseksi Kustaa III:n vierailun kunniaksi maalatut ranta-aitat ovat muuten vain ihastuttavia. Lue loppuun

Laarinpohja, luukku 12: Lisa Lindberg

Varsinkin blogin alkuaikoina yksi usein toistuvista teemoista oli ”päivänsankari” eli Viaporiin liittyviä henkilöitä esiteltynä heidän merkkipäivänään. Muutamia olennaisia henkilöitä jäi kuitenkin tästä sarjasta puuttumaan, muun muassa Fredrik Henrik (af) Chapman, Ruotsin saaristolaivaston suunnittelija ja Viaporin asukas 1760-luvulla. Tärkeä mies siis kaikin puolin, mutta tämänkertainen laarinpohja ei silti vieläkään esittele häntä, vaan hänen elämäntoverinsa Lisa Lindbergin. Miksi? Koska minä kirjoitan tätä merkintää ja kiinnostukseni suuntautuu laivastoarkkitehtuuria enemmän taloudenhoitajattariin.  Lue loppuun

Laarinpohja, luukku 10: Tersmedenin juhlavinkit

Albergan kartanon herra kapteeni Tersmeden on vilahdellut blogissa silloin tällöin, joten eipä unohdeta häntä nyt joulun allakaan. Seuraavat pöydänkoristelu- ja tarjoiluvinkit ovat hänen päiväkirjastaan syyskuun 9. päivänä (mahdollisesti) vuonna 1750 pidetystä juhlasta.

Juhlat järjestettiin, koska kenraalikuvernööritär, kreivitär von Rosen oli saanut kuulla, että Tersmedenillä on erinomainen taloudenhoitajatar, ja kapteeni halusi todistaa tämän väitteen todeksi. Vieraslistaa ei päiväkirjassa valitettavasti kokonaisuudessaan mainita, mutta ainakin paikalla olivat kenraalikuvernööri von Rosen vaimoineen, Augustin Ehrensvärd, kreivi Gyllenborg puolisoineen sekä Lue loppuun

Laarinpohja, luukku 1: Kuninkaan tammi

Jo viime kesänä teimme kesäretken entisen Helsingin pitäjän 1700-luvun kohteisiin, mutta niistä raportoiminen jäi kesän lomien ja syksyn kiireiden alle. Aloittakoon siis tämän jouluisen laarinpohjan kauhomisen muisto vehreimmiltä (vuoden)ajoilta: Kuninkaan tammi. Lue loppuun

Viikon vainaja: Iitti-special, osa 4

Viimeistä viedään Iitin hautuumaalla olevan vanhan hautakiven henkilöiden elämäntarinoiden metsästyksessä. (Edelliset osat: osa 1, osa 2 ja osa 3.) Neljäntenä ja viimeisenä kohtana kivessä lukee:

Och Sonen major
R. M. Brunow
född D. 16 Maij 1777
död D. 5 Jul. 1830

(Ja poika majuri
R. M. Brunow
synt. 16. toukokuuta 1777
kuoll. 5. heinäkuuta 1830)

Lue loppuun

Viikon vainaja: Iitti-special, osa 3

Aiemmissa Iitti-bloggauksissa (osa 1 ja osa 2) on esitelty Iitin kirkkomaan ilmeisesti ainoa 1700-luvun hauta. Hautakiven neljästä nimestä käsiteltiin niissä kaksi ensimmäistä, joten jatketaan seuraavan nimen parissa:

Deras måg öfv. och ridd.
G. A. Arenkihl
född D. 8 Feb. 1773
död D. 19 Nov. 1810 Lue loppuun

Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari

Sotahistoriallisen Kostianvirta-seminaarin toisella puoliajalla oli paikallishistorian vuoro. Everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen tarkasteli Kostianvirran taistelun kulkua ja merkitystä strategisesta näkökulmasta. Sotilaallisen lyhyesti voidaan todeta ruotsalaisten asema seuraavasti.

− venäläisten viisinkertainen ylivoima (3 400 vs. 15 000)
− ruotsalaisten joukkojen huono ryhmittely
+ venäläisten joukkojen puutteellinen koulutus
+ ruotsalaisten hyvä puolustusasema Lue loppuun

Kostianvirta, osa 2a: Sotahistoriallinen seminaari

Aiemmin on jo kerrottu Kostianvirran taistelun (1713) peruspiirteet, keskittykäämme nyt tämän tapahtuman yksityiskohtiin asiantuntijoiden johdolla. Pälkäneen Kostia-tapahtuman yhteydessä järjestettiin perjantaina 26.7. Sotahistoriallinen seminaari. Tilaisuus pidettiin Nuijantalossa, Suomalainen Nuija –puolueen vuonna 1907 rakennuttamassa kauniissa pytingissä, jossa toimi sisällissodan aikana ensin punaisten paikallinen esikunta ja vallankumousoikeuden istuntopaikka, sitten suojeluskunta ja Lotta-järjestö. Lue loppuun

Puffi: Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhla

Isonvihan ystävien kokoontumisajot ensi viikonloppuna Pälkäneellä!

Yksi Suuren Pohjan sodan ratkaisutaisteluista, Kostianvirran taistelu, käytiin lokakuussa 1713 Pälkäneellä. Taistelun 300-vuotisjuhlaa vietetään pitäjässä koko vuoden ajan, mutta suurimmat juhlat ovat ensi viikonloppuna. Luvassa mm. Sotahistoriallinen seminaari aiheesta, historian elävöittämistä ratsukuvaelmin sekä 1700-luvun markkinat.

Jos näihin juhliin ei pääse, on myöhemmin syksylläkin vielä luentoja ja näyttelyitä sekä pääjuhlallisuudet varsinaisena taistelupäivänä 6.10.