Kirjoittajan arkistot: Annaliina Granqvist

Viikon vainaja: Iitti-special, osa 2

Takaisin Georg ja Anna Charlotta Brunowin vaiheisiin. (Edellinen osa heidän vaiheistaan löytyy täältä.) Pariskunta Brunow asui naimisiinmenonsa jälkeen ensin vaimon kotikartanossa Pernajan Tervikissä, jossa suurin osa heidän lapsistaan syntyi (ja useampi kuolikin). Valtioneuvos De Geer itse kuoli vuonna 1769, jolloin perheen ainoa poika oli luomassa upseerinuraa ja muut tyttäret vielä nuoria. Lienee luontevaa, että ainoa vävy alkoi auttaa kartanonpidossa, varsinkin kun Georg Brunowin työpaikka, Loviisan Svartholman linnoitus, sijaitsi vain parinkymmenen kilometrin päässä. Lue loppuun

Viikon vainaja: Iitti-special, osa 1

Suomalaisten kirkkojen hautuumailta ei löydy kovin monia 1700-luvun hautoja. Pääsyy siihen lienee se, että tuohon aikaan ei Suomessa vielä harrastettu aikaa uhmaavia hautamuistomerkkejä. Siksi vanhimmat säilyneet haudat ovat lähes poikkeuksetta aatelisten ja varakkaiden henkilöiden, joilla on ollut mahdollisuus hakata elinvuotensa ja -tietonsa kestävään kiveen. Näistä kivistäkin on tosin välillä vaikea saada selvää, sillä aika, sammal ja sateet ovat tehneet tuhojaan. (Sormet ovat usein hyvänä apuna tutkimuksessa, sillä ne tuntevat sellaista mitä silmät eivät näe.)

Melko hyvin säilynyt 1700-luvun lopun hautakivi löytyy Iitin kirkon hautausmaalta kirkon itäpuolelta, parkkipaikan muurin vierestä suuren kuusen alta. Lue loppuun

Luentomuistiinpanoja: Helsinkiläisten ravinto ja terveys 1600–1700-luvuilla Senaatintorin tutkimusten valossa

Suomenlinna-keskuksen perinteisellä luentosarjalla oli viime keskiviikkona 20.3. jälleen mielenkiintoinen luento ja tällä kertaa hieman erilaisesta näkökulmasta. FM, tohtorikoulutettava Kati Salo arkeologian oppiaineesta saapui kertomaan helsinkiläisten ravinnosta ja terveydestä 1600–1700-luvuilla perustuen viime syksynä tehtyihin kaivauksiin Senaatintorin putkirikon yhteydessä. Lue loppuun

Päivänsankari: Uusi lucu

Tämän päivän sankari ei tavallisuudesta poiketen ole henkilö, mutta yhtä kaikki hyvin huomionarvoisa.

Vuonna 1753 siirryttiin Ruotsin valtakunnassa juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen ja otettiin suurin osa muuta katolis-protestanttista Eurooppaa kiinni jättämällä helmikuusta pois yksitoista päivää. Eli helmikuun 17. päivästä loikattiin suoraan maaliskuun 1. päivään.

Muutokseen orientoituminen aloitettiin jo vuonna 1749, jolloin yliopiston almanakassa oli jo näkyvissä ”Wanhan luvun” rinnalla ”Uusi lucu”. Tällaista kaksoismerkintää jatkettiin almanakassa aina vuoden 1792 loppuun asti. (Ja sama käytäntö aloitettiin almanakassa jälleen kahdeksantoista vuotta myöhemmin vuonna 1810, koska Suomen suuriruhtinaskunta eli eri ajassa muun keisarikunnan kanssa, ja hallinnon tarpeisiin oli käytännöllistä nähdä yhdellä silmäyksellä sekä vanha että uusi luku.)

 

2013!

Kapteeni Carl Tersmedenin taloudenhoitajatar Cajsa (lumihahmossa) toivottaa teille onnellista uutta vuotta!

Kapten Carl Tersmedens hushållerska Cajsa (i snöform) önskar er gott nytt år!

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/snoumlharingllerska_zps4d016862.jpg

 

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden

Aikalaiskuvausten joulukalenteri ei toki olisi täydellinen ilman vanhaa tuttuamme kapteeni Tersmedeniä, Albergan kartanon omistajaa ja Viaporin upseeria 1750-luvulta, jonka päiväkirjasta on irronnut aikaisemminkin bloggausaiheita.

Tersmedenin alkuperäinen päiväkirja käsittää kaikkiaan 14 osaa, joista neljässä hän viettää aikaa Helsingissä, Espoossa ja Viaporissa; kuusiosaisessa painetussa versiossa hänen Suomen-aikansa taas löytyy – kovin lyhennettynä – osasta IV. Vaikka Tersmeden onkin monien asioiden tarkka muistiinkirjoittaja, paikkojen tai ihmisten kuvailua hänellä ei kovin usein esiinny joitakin sivulauseita lukuun ottamatta. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 22: Jacob Bonsdorff

Tämän joulukalenterin kolmanneksi viimeisestä Viapori-kuvauksesta vastaa Jacob Bonsdorff (1763-1831), Turun akatemian teologian professori. Laajan jumaluusopillisen tuotantonsa lisäksi hän kirjoitti myös matkakirjan Sommarresan (1799),  kuvauksen Suuren Rantatien nähtävyyksistä Turusta itäiselle Uudellemaalle.

Tässä blogissa on siteerattu jo aiemmin Bonsdorffin kuvausta Fagervikin rautaruukista. Sama persoonallinen, eloisa ja kaikesta näkemästään haltioitunut tyyli jatkuu myös hänen Viaporin-vierailussaan. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 20: Nils Reinhold Broocman

Esitelläänpä Abraham Hülphersin jatkoksi toinen kotimaanmatkailija. Nils Reinhold Broocman (1731-1770) oli myös porvarin poika, hänen isänsä oli tupakkatehtailija Norrköpingistä. Lundin yliopistossa maisteriksi lukenut Broocman teki uransa Antikvitetsarkivetin virkailijana ja Kungliga biblioteketin kirjastonhoitajana. Hän osallistui tanskalaisen historioitsijan Jakob Langbekin Ruotsin-kiertomatkaan 1753-54 ja laati matkakertomuksen, jossa hän kuvaili myös käyntiään Helsingissä ja Viaporissa. Lue loppuun

Päivänsankari: vapaaherra Carl Ribbing (1718-1773)

Tämän päivän syntymäpäiväsankari, paroni Carl Ribbing af Koberg liittyy Viaporin ensimmäiseen rakennuskauteen. Hän aloitti uransa Ruotsin puolella, mutta siirtyi Viaporiin ilmeisesti heti linnoitustöiden alkaessa 1740-luvun lopulla. Hänen tarkka työtehtävänsä ei ole tiedossa, mutta ensin kapteenin ja sittemmin majurin arvoisena hän kuului Ehrensvärdin lähimpiin miehiin linnoituksessa, ja tämän poissa ollessa toimi toisinaan väliaikaisesti myös linnoitustöiden vt. johtajana.

Tässä blogissakin hän on esiintynyt jo sivumainintana ainakin Hangon Hauensuolen kalliokaiverruksessa, jossa ”Ribbing roade sig” muiden tutkimusmatkalaisten tehdessä omia töitään. Lue loppuun

Viapori-projekti Tiedekulmassa – nyt videolla!

1700-luvun Helsinkiä ja Viaporia esiteltiin Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa 24.9. Kaksi tuon päivän esityksistä on nyt julkaistu Tiedekulman nettisivuilla, joten mattimyöhäisetkin pääsevät vielä teemapäivään mukaan ainakin virtuaalisesti. Olkaapa hyvä!

Helsingfors och Sveaborg på 1700-talet presenterades den 24.9. på Helsingfors universitets Tankehörnan. Nu kan ni se två av de presentationerna också i Tankehörnans webbsidan. Var so goda!

Juha-Matti Granqvist & Sofia Gustafsson: Sveaborg roar sig – kahvia, leivonnaisia, pelejä ja huvittelua linnoituskaupungissa (osittain suomeksi, delvis på svenska)

Jere Jäppinen: Musiikkia ja tanssia Viaporissa ja Helsingissä