Kirjoittajan arkistot: Sampsa Hatakka

Laarinpohja, luukku 22: Vihreäpukuinen mies

Käydessäni läpi vuoden 1750 maistraatin pöytäkirjoja kiinnitin huomion erääseen poikkeuksellisella tavalla alkaneeseen tapaukseen. Maistraatin kokoontuessa toukokuun 23. päivänä 1750 raatimies Govinius totesi, ettei hän voi jättää mainitsematta, että eräänä päivänä hänen luokseen oli tullut vihreisiin verkavaatteisiin pukeutunut mies. Olemukseltaan mies muistutti säätyhenkilöä, mutta nimeään hän ei halunnut paljastaa, vaikka Govinius tiedusteli tältä kuka hän oli.

Vihreäpukuinen mies oli tullut Goviniuksen puheille, koska hän tarvitsi Lue loppuun

Laarinpohja, luukku 14: Rotat

Tyhjennettäessä vanhaa Katajanokalla sijainnutta kruununmakasiinia kesäkuussa 1749 ilmeni, että rotat olivat kuljettaneet lattian alle suuren määrän viljaa. Maaherran pyynnöstä Helsingin maistraatti asetti kaksi hyvää miestä selvittämään, kuinka paljon viljaa rotat olivat vieneet.

Laskettaessa viljan määrää ilmeni, että makasiinista puuttui peräti 19 tynnyriä viljaa (1 tynnyri = noin 150 litraa). Mullan seasta onnistuttiin pelastamaan vain 7 ½ litraa, jotka myytiin huutokaupassa eniten tarjoavalle.

Kenraalikuvernööri G. F. von Rosenin kirjeenvaihto

Kenraalikuvernööri Gustav Fredrik von Rosen lähetti eri tahoille huomattavan määrän kirjeitä suhteellisen lyhyellä kuvernöörikaudellaan (1747–1752). Kuninkaalle hän lähetti enemmän kirjeitä kuin Uudenmaan maaherrat olivat lähettäneet yli sadan vuoden aikana. Silloiselle  maaherralle hän lähetti puolestaan 395 kirjettä vuonna 1749 ja seuraavana vuonna 493 kirjettä. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 18: Edward Daniel Clarke

Yhden tunnetuimmista Viaporista laadituista kuvauksista on kirjoittanut englantilainen matkailija ja Cambridgen yliopiston opettaja Edward Daniel Clarke (1769­­–1822), joka matkusti talvella vuonna 1800 Tukholmasta Pietariin. Clarken kirjoittama matkakertomus Travels in various countries of Europe, Asia and Africa. Part the third painettiin Lontoossa vuonna 1824. Matkakertomukseen voi tutustua myös suomeksi, sillä siitä on olemassa Jorma Ojalan suomentama ja toimittama käännös ”Matka Suomen halki Pietariin 1799” (WSOY, 1990). Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 16: Johan Meerman

Tällä viikolla esillä olleista Djurbergin ja Tuneldin maantieteellisistä kuvauksista on käynyt ilmi, miten Viapori oli mainittu samassa yhteydessä Uudenmaan kaupunkien kanssa ja miten se oli monelta osin rinnastettavissa kaupunkiin. Linnoituksen kaupunkimaisen luonteen tekemä vaikutus käy selvästi ilmi myös hollantilaisen matkaajan Johan Meermanin matkakertomuksesta Eenige berichten omtrent het Noorden en Noord-oosten van Europa (1805). Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 9: Henrik August Reinholm ja laivapojat

Venäjän vallan aikana Viaporissa pappina toiminut Henrik August Reinholm keräsi tietoja linnoituksessa toimineesta laivapoikakoulusta. Nämä tiedot perustuivat 1800-luvun alussa Viaporissa eläneiden vanhojen ihmisten kertomuksiin, kuten hän itse toteaa. Jotkut kertomukset Reinholm on kirjannut yksityiskohtaisesti ylös, ja ne tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Viaporissa Ruotsin vallan aikana elettyyn tavalliseen elämään. Reinholmin laivapoikakoulua koskevan aineiston on julkaissut Harry Halén vuonna 2003 (Skeppsgosseskolan på Sveaborg 1778–1826, Unholan aitta 16). Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 8: Herman Wärnhjelm

Useimmat muistelmat Viaporista liittyvät linnoituksen antautumiseen vuonna 1808. Valtakunnan vahvimman linnoituksen antautuminen suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen herätti suurta huomiota ja johti oikeudenkäynteihin, joita varten kerättiin lausuntoja ja kertomuksia tapahtumista. Yksi näistä antautumiskertomuksista oli Herman Wärnhjelmin laatima Relation om Sveaborgs kapitulation, jonka Reinhold Hausen julkaisi vuonna 1916 (Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, CXXX).  Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 7: Johan Gustav Olander

Viaporista on säilynyt vain muutamien siellä asuneiden aikalaisten muistelmia. Näistä yksi vähäiselle huomiolle jäänyt kirjoitelma on Viaporin saaristolaivastoeskaaderissa majurina palvelleen Johan Gustav Olanderin omaelämäkerta En krigare från 1788 och 1808, jonka Arne Cederholm julkaisi Fria Blad -lehdessä (nro 7-8) vuonna 1931. Muistelmat olivat välittyneet ensin Olanderin tyttären tyttärelle ja sen jälkeen Cederholmille Helsinkiin. Lue loppuun

Viaporin eläimet

Parhaillaan vietettävän Helsinki-viikon osana järjestetään Suomenlinnassa Les Lumières–Valistusajan kulttuurifestivaali, jonka tämänvuotisena teemana on Eläin ja ihminen. Tässä yhteydessä Viaporin Ruotsin vallan ajan eläinkunta ansaitsee pienen esittelyn. Vuoden 1805 väkilukutaulukoista ilmenee monien Viaporissa olleiden eläimien määrä. Tuolloin linnoituksessa oli hevosia 24, lehmiä 46 ja lampaita 30. Hevosista suurin osa kuului korkea-arvoisille upseereille. Tämä käy ilmi esimerkiksi tarkastelemalla linnoituksen henkikirjoissa olevia tietoja kärryjen ja rekien määrästä. Lue loppuun