Kirjoittajan arkistot: Sampsa Hatakka

Viaporin antautuminen 3.5.1808

Viaporin luovuttamisesta venäläisille tulee kuluneeksi tänään 204 vuotta. Ruotsin vahvin linnoitus antautui 3.5.1808 suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen pienehkölle piiritysarmeijalle. Syytä tähän ei tiedetä vieläkään tarkasti. Antautumispäätöksen on katsottu johtuneen muun muassa ruudin vähyydestä, poliittisesta juonittelusta, lahjonnasta, venäläisten taitavasta psykologisesta sodankäynnistä ja puolustustahdon murtumisesta. On hyvin mahdollista, että mitään yksittäistä syytä ei ole edes olemassa, vaan antautuminen johtui monien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lue loppuun

Luento 15.4.2011: Viapori varuskuntayhteisönä 1800-luvun alussa

Ruotsin vallan ajan loppuun mennessä Viaporiin oli muodostunut suuri väestökeskittymä. Linnoituksessa asui 4606 ihmistä vuonna 1805. Väkiluku oli suurempi kuin viereisessä Helsingin kaupungissa, jossa asui 4337 ihmistä. Hallinnollisesti väestö oli jaettu erilaisiin ryhmiin, joilla oli kullakin omat tehtävänsä linnoituksessa. Lue loppuun

Viapori-aineiston jäljillä, osa 6: Kortisto

Kansallisarkistossa oleva Suomen historian perustutkimustoimikunnan värvättyjä joukkoja koskeva kortisto on arvokas apuväline tutkittaessa Viaporin historiaa. Kortistoon on nimittäin koottu tietoja Suomessa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa palvelleiden värvättyjen jalkaväkirykmenttien upseeriston, aliupseeriston ja sotilasvirkamiesten sosiaalisesta rakenteesta. Kortitettuihin rykmentteihin kuuluvat Hamiltonin−Leskikuningattaren rykmentti, von Willebrandin−Jägerhornin rykmentti, Adlercreutzin rykmentti ja Suomen kaarti. Näistä joukko-osastoista Viaporin kannalta tärkeimmät ovat kaksi ensiksi mainittua, sillä nämä toimivat linnoituksen varuskuntajoukkoina. Lue loppuun

Päivänsankari: Gabriel Nyberg (1738-1797)

Gabriel Nyberg oli yksi merkittävimmistä Viaporissa vaikuttaneista siviilivirkamiehistä. Hänen merkityksensä perustuu osaltaan siihen, että hän toimi yli kolmekymmentä vuotta linnoituslaitoksen rahastonhoitajana Viaporissa. Tämän toimen ohella hän hoiti kuitenkin myös vajaat kymmenen vuotta ylisotakomissaarin virkaa armeijan huollosta vastanneessa Suomen ylisotakomissariaatissa. Lue loppuun

Viapori-aineiston jäljillä, osa 5: Läänintilit

Uudenmaan ja Hämeen lääninhallituksen läänintileistä ja näiden tositteista voidaan saada monenlaista tietoa Viaporista. Verotustarpeisiin ihmisistä laadittiin luetteloita, joista tunnetuimmat ja käytetyimmät ovat henkirahan maksuun liittyvät henkikirjat. Muita veroluetteloita ovat suostuntavero- ja ylellisyysveroluettelot. Näiden luetteloiden ohella toinen merkittävä lähderyhmä Viaporin kannalta on lääninrahaston tilit, sillä monet linnoituksen käyttöön tulevat rahavirrat kulkivat lääninhallinnon kautta. Tutkimalla näistä rahasuorituksista laadittuja tilejä ja tositteita voidaan saada tietää linnoituksen taloushallinnon toiminnan lisäksi samalla paljon myös ihmisten elämästä ja toiminnasta linnoituksen muurien sisällä. Lue loppuun

Päivänsankari: tohtori C. F. Hornstedt (1758─1809)

Clas Fredrik Hornstedt syntyi Linköpingissä 12.2.1758 kaupungin varapormestarin ja raatimiehen Olof Hornstedtin perheeseen. Käytyään alkeiskoulun ja kymnaasin synnyinkaupungissaan hän siirtyi vuonna 1777 Upsalaan, jossa hän alkoi opiskella luonnonhistoriaa ja mahdollisesti myös lääketiedettä. Opintojensa ohella Hornstedt suoritti ensimmäiset tutkimusmatkansa, jotka tässä vaiheessa vielä suuntautuivat Ruotsin sisälle. Suoritettuaan vuonna 1781 tutkinnon Upsalassa Hornstedt sai kaksi vuotta myöhemmin mahdollisuuden päästä todelliselle tutkimusmatkalle, sillä hyvien suositusten ja taloudellisen tuen ansiosta hän pystyi matkustamaan tuolloin Alankomaiden Itä-Intiaan eli nykyiseen Indonesiaan. Lue loppuun

Viapori-aineiston jäljillä, osa 2: Militaria

Viaporiin liittyvien virallisten asiakirjojen osalta yksi keskeisimmistä Suomessa säilytettävistä aineistoista on Kansallisarkiston Militaria-kokoelma. Vaikka kokoelma ei sisällä mitään varsinaista Viaporin hallintoa käsittelevää kokonaisuutta, sotilasasiakirjoja tutkimalla voidaan saada paljon tietoa linnoituksen menneisyydestä. Esimerkiksi Viaporin molemmista varuskuntarykmenteistä on säilynyt monipuolista asiakirja-aineistoa. Rykmentit olivat hallinnollisessa mielessä itsenäisiä yksikköjä linnoituksen sisällä, minkä vuoksi niillä oli oma hallinto- ja oikeusjärjestelmänsä. Lue loppuun