Aihearkisto: Aikalaiskuvauksia 1700-luvun Viaporista

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 14: Henrik Forsius

Palataanpa vielä kerran Henrik Forsiukseen. Helsinkiä käsittelevän kaksiosaisen väitöskirjansa lisäksi hän kirjoitti myös muistelmansa, jotka on julkaistu Bidrag till Helsingfors stads historia -sarjan osassa II. Johan Sederholmin ohella hän on tietääkseni ainoa muistelmat kirjoittanut 1700-luvun helsinkiläinen. (Sitten on tietysti vielä rovasti Carl Johan Holm, syntyään helsinkiläinen suutarinpoika, mutta hänen muistelmansa käsittelevät pelkkää Suomen sotaa, eikä niistä siksi ole paljon iloa tässä yhteydessä.)

Forsius syntyi Helsingissä ja työskenteli siellä triviaalikoulun opettajana ja rehtorina. Hänen muistelmiensa voisi siis olettaa valottavan Helsinkiä ja Viaporia varsin yksityiskohtaisesti. Katsotaanpa: Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 13: Daniel Djurberg (uudelleen)

Palataanpa joitakin päiviä sitten esiteltyyn Daniel Djurbergiin. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat maantieteen koulukirjat, mutta hän kirjoitti myös moniosaisen teossarjan Ruotsin maantieteestä, kollegansa ja kilpailijansa Erik Tuneldin tavoin. Siihen sisältyy Suomea kuvaileva osa Beskrifning om Storfurstendomet Finland (1808), jossa on monisivuinen kuvaus Helsingistä ja Viaporista. Katsotaanpa mitä Djurberg sanoo linnoituksesta: Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 12: Erik Tuneld (2/2)

Eilen kuultiin, mitä Erik Tuneldin Geographie sanoi Helsingin kaupungin linnoituslaitteista, nyt siirrytään itse Viaporiin.

VIAPORI on oivallinen linnoitus ½ mailia etelään Helsingistä, seitsemällä avomeren partaalla olevalla saarella, joita aiemmin kutsuttiin Susiluodoiksi. Tämä linnoitus, joka on Suomen place d’armes, turvaa ja suojelee Helsingin mainiota ja tilavaa satamaa, jota suurinkin sotalaivasto voi turvallisesti pitää tukikohtanaan. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 11: Erik Tuneld (1/2)

Eilen esitellyn Daniel Djurbergin pahin kilpailija, mitä 1700-luvun tunnetuimman ruotsalaisen maantieteilijän titteliin tulee, on Erik Tuneld (1709-1788). Siinä missä Djurbergin maine nojaa lukemattomien sukupolvien kuluttamiin maantieteen koulukirjoihin, Tuneldin maineen kulmakivi on hänen Ruotsin maantiedettä esittelevä laaja teossarjansa Geographie Öfver Konungariket Swerige. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 10: Daniel Djurberg

Ruotsin tunnetuin maantieteilijä 1700-luvulla oli Daniel Djurberg (1744-1834), Tukholman Klaraskolanin rehtori ja ahkera maantieteellisten yleisesitysten kirjoittaja. Djurberg julkaisi karttoja, hakuteoksia ja erillistutkimuksia, mutta hänen maineensa nojasi ennen muuta koulukäyttöön tarkoitettujen suppeiden maantieteen oppikirjojen varassa. 1780-luvulla kirjoitetut Geografie för ungdom ja Geografie för begynnare levisivät useina painoksina pitkälle 1800-luvulle asti. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 9: Henrik August Reinholm ja laivapojat

Venäjän vallan aikana Viaporissa pappina toiminut Henrik August Reinholm keräsi tietoja linnoituksessa toimineesta laivapoikakoulusta. Nämä tiedot perustuivat 1800-luvun alussa Viaporissa eläneiden vanhojen ihmisten kertomuksiin, kuten hän itse toteaa. Jotkut kertomukset Reinholm on kirjannut yksityiskohtaisesti ylös, ja ne tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Viaporissa Ruotsin vallan aikana elettyyn tavalliseen elämään. Reinholmin laivapoikakoulua koskevan aineiston on julkaissut Harry Halén vuonna 2003 (Skeppsgosseskolan på Sveaborg 1778–1826, Unholan aitta 16). Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 8: Herman Wärnhjelm

Useimmat muistelmat Viaporista liittyvät linnoituksen antautumiseen vuonna 1808. Valtakunnan vahvimman linnoituksen antautuminen suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen herätti suurta huomiota ja johti oikeudenkäynteihin, joita varten kerättiin lausuntoja ja kertomuksia tapahtumista. Yksi näistä antautumiskertomuksista oli Herman Wärnhjelmin laatima Relation om Sveaborgs kapitulation, jonka Reinhold Hausen julkaisi vuonna 1916 (Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland, CXXX).  Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 7: Johan Gustav Olander

Viaporista on säilynyt vain muutamien siellä asuneiden aikalaisten muistelmia. Näistä yksi vähäiselle huomiolle jäänyt kirjoitelma on Viaporin saaristolaivastoeskaaderissa majurina palvelleen Johan Gustav Olanderin omaelämäkerta En krigare från 1788 och 1808, jonka Arne Cederholm julkaisi Fria Blad -lehdessä (nro 7-8) vuonna 1931. Muistelmat olivat välittyneet ensin Olanderin tyttären tyttärelle ja sen jälkeen Cederholmille Helsinkiin. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 6: Johan Sederholm

Ruotsin ajan Helsingin kuuluisin asukas, kauppias Johan Sederholm, kirjoitti 1800-luvun alussa muistelmansa. Hän oli tuolloin juuri kahdeksankymmentä vuotta täyttänyt kaupunkinsa rikkain ja mahtavin liikemies. Sederholmin kynäilemästä lyhyestä muistelmatekstistä tuli klassinen “ryysyistä rikkauksiin” -kertomus, tarina miehestä joka nousi kyvyillään, ahkeruudellaan ja oveluudellaan vähävaraisesta pikkupojasta rikkaaksi mahtimieheksi. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 5: Anders Johan Asp (2/2)

Eilen luimme siitä, miten Anders Johan Asp kuvaili 1780-luvun Helsinkiä ja sen linnoitusyrityksiä. Kuvauksensa itse Viaporin linnoituksesta Asp aloittaa luettelemalla kaikki saaret sekä kuvailemalla Kustaanmiekan salmen strategista merkitystä ainoana kelvollisena meriväylänä Helsingin satamaan.

Saarten välissä on suuri, tilava satama, ja linnoituksen sisällä on kaksi kallisarvoista ja kaunista laivatelakkaa, joissa sekä laivoja että kaleereita voidaan säilyttää ja korjata. Majoitus- ja varastotiloja täällä on riittävästi suurellekin varuskunnalle, ja sitä paitsi runsaasti kauniita rakennuksia. Lue loppuun