Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden

Aikalaiskuvausten joulukalenteri ei toki olisi täydellinen ilman vanhaa tuttuamme kapteeni Tersmedeniä, Albergan kartanon omistajaa ja Viaporin upseeria 1750-luvulta, jonka päiväkirjasta on irronnut aikaisemminkin bloggausaiheita.

Tersmedenin alkuperäinen päiväkirja käsittää kaikkiaan 14 osaa, joista neljässä hän viettää aikaa Helsingissä, Espoossa ja Viaporissa; kuusiosaisessa painetussa versiossa hänen Suomen-aikansa taas löytyy – kovin lyhennettynä – osasta IV. Vaikka Tersmeden onkin monien asioiden tarkka muistiinkirjoittaja, paikkojen tai ihmisten kuvailua hänellä ei kovin usein esiinny joitakin sivulauseita lukuun ottamatta. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden”

Tykkisluuppi – miksi sen keksiminen kesti niin kauan?

Välimeren tyyppinen kaleeri otettiin käyttöön Suomenlahdella 1700-luvulla. Kaleeria pidettiin kuitenkin huonona, koska siinä ei ollut riittävästi tulivoimaa ja se korvattiin tulivoimaisella saaristofregatilla vuosisadan puolivälissä. Ehrensvärd oli  ihastunut ensimmäisiin saaristofregattiin, erityisesti pienimpään Pohjanmaa-luokkaan: ”Olen tänään antanut laskea veteen telakalta  (stapeln) yhden Pohjanmaan, täysin aseistettuna, ja kaksi tuntia tämän jälkeen kokeillut sitä purjehtimalla ja soutamalla. Se on kaunis alus!” (Ehrensvärd, Journal. KrA). Continue reading “Tykkisluuppi – miksi sen keksiminen kesti niin kauan?”

Päivänsankari: kuningas Kustaa III (1746–1792)

Tällä palstalla juhlistetaan vuoden kuluessa Viaporin rakentamiseen liittyvien merkkimiesten ja -naisten merkkipäiviä. Sarja alkaa korkeimmalta mahdolliselta tasolta: tänään täyttää jalosyntyiset 265 vuotta kuningas Kustaa III. Koska tämän palstan sallima tila ei riitä hänen kokonaisvaltaisen historiallisen merkityksensä puntarointiin, on tyydyttävä muutama huomioon siitä, miten hänen vaikutuksensa näkyy Viaporin historiassa. Continue reading “Päivänsankari: kuningas Kustaa III (1746–1792)”