Jälkikirjoitus Albergan puistosuunnitelmista

Viime viikon Alberga-bloggauksessa mainittiin Espoon kaupungin suunnitelmista muuttaa vanhan kartanon alue puistoksi. Netistä löytyi sitä varten tehty mukavan tarkka suunnitelma, jonka linkitämme nyt teidän iloksenne (puistosuunnitelma löytyy pdf-tiedostona sivun alalaidasta).

Suunnitelmassa näkyvät erittäin hyvin Tersmedenin-aikaiset terassirakennelmat ja niiden välissä kulkevat poluntapaiset. Jopa hedelmäpuita näytetään suunnitellun muotopuutarhan alueelle, ja lammikoistakin ainakin yhden pitäisi kuulua kunnostuksen ja polkusuunnitelman piiriin. Vanhan päärakennuksen paikka näyttäisi saavan ympärilleen hirsikehikon – se siis todellakin juuri ja juuri vältti joutumisen ammattikoulurakennuksen alle. Ja vaikka eväspöytäryhmien pidempiaikainen säilyvyys aiheuttaa hieman epäilyksiä, sopivat ne kyllä erinomaisesti tähän ympäristöön, jonka rakennuttajan väitetään tuoneen ruotsinkieleen sanan piknik.

Innostuneella mielenkiinnolla jäämme toivomaan ja odottamaan näiden suunnitelmien toteutumista!

Hylje, upseeri ja herrasmies

Kevätjäillä saattaa taas parin kuukauden kuluttua nähdä hylkeenpoikasia, ja Korkeasaarikin saa lähes joka vuosi emostaan eksyneitä kuutteja hoidettavakseen. Muistanette ehkä viime maaliskuun lopussa Lauttasaaren jäillä ihmisiä ihastuttaneen yksilön, jonka kuvat täyttivät hetkeksi median. Ihmisten kiinnostus näitä luontokappaleita kohtaan ei ole mitään uutta, kuuttibongauksesta kirjoitti päiväkirjassaan jo 257 vuotta sitten Viaporin upseeri Carl Tersmeden, joka tämän blogin vakilukijoille lienee ennestään tuttu. Tässä vapaasti suomennettuna otteita siitä, mitä upseeri ja herrasmies tekee hylkeelle sellaisen nähdessään. Lauantai, 3. toukokuuta 1755