Palkinto väestötieteen edistämisestä

Tiedote julkaisuvapaa torstaina 3.11. klo 16:45. Palkinnonsaaja julkistettiin Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarissa 2022.

Suomen Väestötieteen Yhdistyksen Väestötieteen edistäjä -palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle merkittävästä saavutuksesta tai teosta, joka edistää väestötieteen tutkimusta, opetusta, yhteiskunnallista tunnettuutta tai vaikuttavuutta.

Väestötieteen edistäjä 2022 -palkinto yliopistonlehtori Elina Einiölle väestötieteen opetuksen kehittämisestä ja opintosuunnan tunnetuksi tekemisestä.

Tohtori Elina Einiö (väestötieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto) on valittu väestötieteen edistäjäksi 2022 perusteena hänen saavutuksensa väestötieteen opetuksen kehittämisessä ja opintosuunnan tunnetuksi tekemisessä. Elina Einiö on kehittänyt aktiivisesti väestötieteen opiskelun ja tutkimuksen näkyvyyttä Helsingin yliopiston verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä laajassa tutkimusverkostossaan.

Einiö on toiminut vuodesta 2019 lähtien Helsingin yliopiston väestötieteen yliopistolehtorina. Aikaisemmin urallaan hän työskenteli tutkijana ja sosiologian määräaikaisena yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja osa-aikaisena tutkijana London School of Economics and Political Science’ssa. Einiö väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2010 ja hänelle myönnettiin väestötieteen dosentuuri vuonna 2016.

Einiö on julkaissut kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta perhedemografian, sosiaaligerontologian ja terveystutkimuksen alalta ja käyttänyt tutkimuksessaan rekisteriaineistojen lisäksi myös innovatiivisesti väestötieteen parissa uusia tietolähteitä kuten hakukonedataa. Einiö on myös opetuksessaan ansiokkaasti yleistajuistanut väestötieteessä tehtävää monipuolista tutkimusta. Tämä työ on osaltaan vahvistanut väestötieteen opiskelijoiden tieteenalaidentiteettiä, mistä kertoo muun muassa oman väestötieteen ainejärjestön, Populaation, perustaminen vuonna 2022.

Einiö on erittäin pidetty kollega. Opiskelijan näkökulmasta erityisen suuren vaikutuksen on tehnyt Einiön innostavuus, kannustavuus ja tuki. Einiöllä on ainutlaatuinen kyky asettua opiskelijoiden asemaan ja tukea opiskelijoita löytämään omien kiinnostuksenkohteidensa mukaisia reittejä työelämään väestötieteen alalla.

Palkinnonsaajan haastattelu

SVY:n sihteeri Julia Hellstrand haastatteli palkinnonsaajaa.

Onneksi olkoon! Miltä tuntuu olla vuoden 2022 väestötieteen edistäjä?
Elina: Tuntuu kivalta ja hämmentävältä. On kiva saada kiitosta nimenomaan opetuksesta.

Miksi väestötiede on sinusta tärkeää ja kiinnostavaa?
Elina: Väestötiede auttaa opiskelijoita löytämään väestötieteelliseen ja tilastolliseen sosiaalitutkimukseen tarvittavat työvälineet, ja niiden avulla pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa mitä moninaisimmista näkökulmista käsin. Jokainen voi näiden työvälineiden avulla pyrkiä löytämään sitä mikä on omasta mielestä tärkeää ja kiinnostavaa. Väestötiedettä harvoin tullaan opiskelemaan sen vuoksi, että se tieteenalana olisi huippukiinnostavaa, vaan pikemminkin siksi, että se mahdollistaa oman yhteiskuntatieteellisen ajattelun ja sen ilmaisemisen nopean kehittymisen.

Mikä on inspiroivan opettajan (eli sinun) salaisuus?
Elina: Tutkijana olen aidosti innostunut muiden tutkijoiden tutkimuksista ja näkökulmista ja pyrin täydentämään opetusta uudella tiedolla. Olen huomannut, että opetukseni on sitä inspiroivampaa mitä vähemmän käytän omaa tutkimustani, koska oman tutkimuksen esittäminen opiskelijoille on hieman vaivaannuttavaa, kun taas muiden tutkijoiden näkökulmat pysyvät tuoreina pidempään ja niistä on mukava keskustella opiskelijoiden kanssa. Opettaessani pyrin myös unohtamaan sen, että olen opettamassa, jotta pystyn paremmin keskustelemaan asioista tutkijapositiostani käsin.
Lisäksi sain aikoinani omaa toista pro gradu -tutkielmaani tehdessäni avuksi kokemuksen, joka välittyy edelleen opetukseeni: kannattaa tehdä jotain mistä on (aika) kiinnostunut, joka liittyy suurempaan tutkimukselliseen kontekstiin, jotta motivaatio pääsee oikeuksiinsa. Ensimmäinen, pieleen mennyt pro gradu -tutkielmani hyytyi siihen, että itse keksimäni aihe ei herättänyt ammattitutkijoissa riittävää kiinnostusta, enkä saanut mobilisoitua siihen ohjaajaa tai tutkimusaineistoa. Olenkin opettajana pyrkinyt siihen, että autan opiskelijaa neuvottelemaan itselleen hyvät puitteet maisterintutkielmaansa varten. Olen aika hyvä kartoittamaan sitä mistä opiskelija on kiinnostunut tai mistä hän voisi olla kiinnostunut. Tässä asiassa olen opettajana kehittynyt tehdessäni jonkin verran myös virhearviointeja. Suinkaan kaikille opiskelijoille ei sovi se, että heitä ohjataan ponnekkaasti tiettyyn suuntaan, vaan mieluummin rauhassa ensin miettivät, miten aikovat akateemista polkuaan kulkea. Kaikki asiat ottavat oman aikansa, eikä ponnekas hoputtaminen useinkaan nopeuta asioita. Opinnot vaikuttavat myös myöhempiin valintoihin ja mahdollisuuksiin, joten omia toiveitaan on hyvä kuunnella. Ja lopuksi haluaisin vielä sanoa, että teen työtäni muiden opettajien, tutkijoiden ja tutkimusavustajien kanssa, eikä työni hoitaminen olisi mitenkään mahdollista ilman heitä.

Miten kannustaisit muita väestötieteestä kiinnostuneita edistämään väestötiedettä?
Elina:
Väestötiedettä voi edistää kukin omalla tavallaan lukuisin eri tavoin. En mielelläni lähtisi ketään neuvomaan, mutta ehkä toivoisin, että väestötutkijat tekisivät tutkimuksistaan enemmän blogeja ja lehdistötiedotteita, koska ne ylittävät herkästi uutiskynnyksen, ja muistaisivat niihin merkitä, että kyse on väestötieteellisestä tutkimuksesta, jotta opintosuunnan näkyvyys paranisi. Väestötiedettä lähestytään nykyään jo niin monista näkökulmista ja teemoista käsin, että lukijan voi olla vaikea tietää, minkä alan tutkimus on kyseessä. Toisaalta väestötiede ehkä edistää myös ihan itse itseään olemalla tutkimuksellisesti korkeatasoista ja ajankohtaista. Lisäksi väestötieteen näkyvyyttä edistää myös se, että sillä on nyt oma ainejärjestö Helsingin yliopistossa, mistä olen hyvin iloinen. Ketään en kannustaisi Twitteriin väestötiedettä edistämään, koska se on vaikea taitolaji, jossa monella rauhalliseen menoon tottuneella tutkijalla voi mennä keskittymiskyky.

Mihin aiot ripustaa Väestötieteen edistäjä 2022 -diplomin?
Elina: Ehkä käyn ripustamassa sen yön pimeinä tunteina työpaikkani käytävälle näkyvälle paikalle arvostettujen professoreiden muotokuvien viereen, ja katson kuinka kauan se saa siinä olla. Tai sitten ripustan sen työhuoneeseeni siten, että eteläinen auringonvalo siihen kauniisti osuu.

Palkinto väestötieteen edistämisestä

Vuosikokouksessa ehdotettiin, että yhdistys jakaisi 1–2 vuoden välein palkintoa väestötieteen edistämisestä. Ehdotus sai kannatusta ja asia annettiin johtokunnan valmisteltavaksi. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi pyydetään nyt ensimmäistä kertaa. Myös jäsenistön palaute on tervetullutta. Palkinto ei ole rahapalkinto. Toivomme, että siitä tulee arvostettu kunniamaininta.

Palkinto väestötieteen edistämisestä
Suomen Väestötieteen Yhdistys ry.

Väestötieteen edistäjä -palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle merkittävästä saavutuksesta tai teosta, joka edistää väestötieteen tutkimusta, opetusta, yhteiskunnallista tunnettuutta tai vaikuttavuutta.

Palkittava merkittävä saavutus voi olla esimerkiksi:

  • tieteellinen tutkimus (esim. erityisen merkittävät julkaisut, opinnäytetyö, elämäntyö)
  • tutkimuksen edellytysten parantaminen
  • alan opetuksen kehittäminen tai toteuttaminen
  • vaikuttavuuden edistäminen, tutkimuksen tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun tai päätöksentekoon, tai päätöksenteon edistämistä
  • väestötieteen yleistajuistaminen, alan tunnetuksi tekeminen tai medianäkyvyyden lisääminen
  • alan menetelmien tai aineistojen saatavuuden ja käytettävyyden kehittäminen
  • kansainvälinen menestys, huomattava kansainvälisen tai kansallisen tunnustuksen saaminen
  • tai muu perusteltu väestötieteen edistämiseen liittyvä syy.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi pyydetään julkisella haulla vuosittain. Palkinnon myöntämisestä päättää SVY:n johtokunta ehdotusten perusteella. Vuonna 2020 palkinto myönnetään ensimmäistä kertaa.

Ehdotukset Väestötieteen edistäjä 2020 -palkinnon saajaksi jätetään 10.10. mennessä sähköpostitse SVY:n sihteeri Julia Hellstrandille svy-sihteeri@helsinki.fi. Esityksessä ehdotetaan palkinnon saajaa ja perustellaan ehdotus. Perustelun ohjeellinen pituus on 100–250 sanaa. Otsikoi viestisi “Väestötieteen edistäjä 2020”.

Ehdota palkinnon mielestäsi ansainnutta henkilöä, ryhmää tai organisaatiota Väestötieteen edistäjä 2020 -palkinnon saajaksi! Palkinnonsaaja julkistetaan tänä vuonna Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarin yhteydessä.

In memoriam – Jarl Lindgren (1926–2020)

Väestöntutkija Jarl Lindgren menehtyi lyhyen sairastamisen jälkeen 4.3.2020, 93 vuoden iässä.

Jarl “Jali” Lindgren aloitti väestöntutkijan uransa Väestöliiton Väestöpoliittisella tutkimuslaitoksella vuonna 1961. Laitoksen nimi muuttui 1970-luvun alussa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokseksi. Jalin ura kesti lähes 35 vuotta, sillä hän jäi eläkkeelle tutkimuslaitokselta vuonna 1995. Jali toimi lähes koko uransa väestöntutkijana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Hän vastasi koko tutkimuslaitoksen toiminnasta erilaisten henkilöstömuutosten yhteydessä.

Väestöntutkija joutuu työssään monipuolisesti tarkastelemaan ihmiseloa ja yhteiskuntaa, niin myös Jali.  Uransa alkuvaiheessa hänen tutkimuksensa käsittivät mm. maaseudun tyhjenemistä, työvoimakysymyksiä, kotitaloustyön roolia kansantaloudessa sekä lastenhankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Vähitellen Väestöntutkimuslaitoksen ja sitä myöten myös Jalin mielenkiinnon kohteena olivat syntyvyyteen, perheenmuodostukseen ja ikääntymiseen liittyvät teemat.

Jali vastasi tutkimuslaitoksen vuosikirjan “Finnish Yearbook of Population Research” toimittamisesta vuosina 1967–1995. Hän toimitti kaikkiaan 29 englanninkielistä vuosikirjaa. Jalin aikana julkaisusta muodostui ajankohtainen ja tieteellisesti ansiokas alusta Suomessa julkaistavalle väestötieteelliselle tutkimukselle.

Jali oli erittäin pidetty ja arvostettu kollega. Kahvipöydässä parannettiin maailmaa, mutta tarvittaessa pureuduttiin myös väestöntutkimuksen uusiin haasteisiin. Jali oli peruskoulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteen tohtori, niinpä luonto oli hänelle tärkeä elementti. Itse tapasin hänet ensimmäisen kerran Göteborgin lähellä Kungälvissä pidetyssä pohjoismaisessa väestökonferenssissa. Olin saapunut paikalle autollani perheeni kanssa. Eräänä iltana ovellemme koputettiin. Jali oli oven takana. “Kun sinulla on tuo auto, niin voisimmeko huomenna käydä Göteborgissa ostamassa erään kukkalajikkeen, joka puuttuu puutarhastani?”. Aamulla ajoimme puutarhurin pakeille. Palatessamme Jalilla oli sylissään iso ja kaunis kukka, mikä lie.  Ostos lähti hyvin kasvamaan Tenholan kesäpaikalla.

Suomen Väestötieteen Yhdistys esittää syvän osanottonsa Jarl Lindgrenin omaisille kollegamme ja hyvän ystävämme poismenon johdosta.

Kirjoittanut: Ismo Söderling