University of Helsinki
Suomen Väestötieteen Yhdistys ry ja Turun yliopiston sosiologian oppiaine järjestivät 42. väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarin 8.–9.11.2018 Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.
Väestö, paikkatieto ja kaupungistuminen
Alueellinen kehitys on kiistatta väestötieteellisen tutkimuksen keskiössä. Väestödynamiikka sisältää keskeiset väestölliset tekijät eli syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen, jotka huomioidaan keskipitkän aikavälin väestöennusteissa. Tosin muuttoliikkeiden ennustaminen on vaikeaa, kuten viimeaikaiset väestönsiirtymät Euroopan Unionin alueelle osoittavat. Kokonaissyntyvyys on pienentynyt Suomessa kymmenen viime vuoden ajan, ja tämä vaikuttaa alueiden elinvoimaisuuteen ja kehitykseen pitkälle tulevaisuuteen.
Suomessa on käynnissä myös voimakas kaupungistumiskehitys, jolla on merkittäviä alueellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tarvitsemme mm. kuntarajoista riippumattomia analyysejä alueellisen (kaupunki–maaseutu) kehityksen ja väestötekijöiden yhteyksistä. Alueellista kehitystä olisi tarkasteltava esimerkiksi rakennetun ympäristön, luontoympäristön sekä sosiaalisen, taloudellisen ja innovaatiokehityksen näkökulmista. Tarkastelun ytimessä tulisi olla myös kaupungistumisen ja alueellisen kehityksen vaikutukset yhteiskuntaan ja yksilöiden hyvinvointiin.
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Ohjelma
Torstai 8.11.
| 8.45 | Lähtö Helsingistä (Rautatientori, Mikonkadun tilausajopysäkki) |
| 11.00 | Saapuminen Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle |
| 11.20 | Seminaarin avaus: Marika Jalovaara, Turun yliopisto & Emma Terämä, SYKE |
| 11.30 | Ville Helminen: Hallinnollisista alueista riippumattomat alueluokitukset |
| 12.15 | Lounas |
| 13.00 | Miia Huomo: Spatiaaliset pienaluetilastot väestöntutkimuksen tukena |
| 13.45 | Ulkoilu |
| 14.45 | Kahvi |
| 15.15 | Pasi Haapakorva: Henkilöaineiston yhdistäminen väestötason aineistoon |
| 16.00 | Damiano Cerrone: Urban metaMorphology |
| 16.45 | Päivällinen |
| 17.30 | PANEL: Methods and transdisciplinary opportunities |
| 18.30 | Sauna |
| 20.30 | Illanvietto |
Perjantai 9.11.
| 8.00 | Aamiainen |
| 8.30 | Emma Terämä: Sub-national and local population projections. Some insight & problematics |
| 9.00 | Urszula Ala-Karvia: Propensity to live alone by urban-rural dimension |
| 9.40 | Markus Jokela: Ikääntymisen maaseutu-kaupunki-eroista |
| 10.20 | Kahvi |
| 10.30 | Timo Kauppinen: Suomalaistaustaisten lapsiperheiden muuttoliikkeen merkitys etnisen segregaation kehitykselle Helsingissä |
| 11.15 | Pasi Mäenpää: Kaupunkiaktivismi, vertaisverkostot ja jakamistalous: neljäs sektori |
| 12.00 | Lounas |
| 13.00 | PANEL: Societal transformations |
| 14.00 | Lähtö paluumatkalle |
| 16.00 | Paluu Helsinkiin |
Puhujat
Urszula Ala-Karvia, KTM, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto (HY)
Damiano Cerrone, PhD, Tampereen tekninen yliopisto (TTY) & Principal, SPIN UNIt
Pasi Haapakorva, FM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Ville Helminen, FM, Päällikkö, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Miia Huomo, FM, Tilastokeskus (TK)
Markus Jokela, FT, Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto (HY)
Timo Kauppinen, VTT, Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Pasi Mäenpää, VTT, Kaupunkisosiologian dosentti, Helsingin yliopisto (HY)
Emma Terämä, TeknT, Johtaja, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Marika Jalovaara, VTT, Turun yliopisto (TY), Suomen Väestötieteen Yhdistys ry:n puheenjohtaja
Alustusten abstraktit:
Hallinnollisista alueista riippumattomat alueluokitukset
Ville Helminen, FM, Päällikkö, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Puheenvuorossani käyn läpi paikkatietopohjaisia alueluokituksia ja niiden käyttöä eri tilanteissa. Sen lisäksi että tietyt ennalta rajatut alueet kehittyvät, tapahtuu eri ilmiöiden muutos myös alueellisina muutosprosesseina, joissa ilmiöiden alueellinen ulottuvuus muuttuu ajan kuluessa. Tämän havaitsemiseen tarvitaan paikkatietoa ja erilaisia tapoja jäsentää eri ilmiöiden alueellista ulottuvuutta. Alueita ja alueluokituksia koskevissa tarkasteluissa mittakaava on tekijä, jonka tunnistaminen ja huomioiminen on erityisen tärkeää.
VILLE HELMINEN työskentelee Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen yhdyskuntien kehitys ryhmän päällikkönä. Ville on suunnittelumaantieteilijänä kiinnostunut alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksestä, yhdyskuntasuunnittelusta, aluekehittämisestä ja paikkatiedosta välineenä tuottaa tietoa ja tietoon perustuvia ratkaisuja eri mittakaavatasojen kysymyksiin.
Spatiaaliset pienaluetilastot väestöntutkimuksen tukena
Miia Huomo, FM, Tilastokeskus (TK)
Spatiaaliset pienaluetilastot ovat rekisteripohjaisista aineistoista muodostettuja koordinaattipohjaisia kuntaa pienempiä tilastollisia alueita. Tilastokeskuksen käyttämiä pienaluejakoja ovat ruudut (250 m x 250 m, 1 km x 1 km, 5 km x 5 km), postinumeroalueet, taajamat sekä kuntien osa-alueet. Pienaluetilastoja voidaan tuottaa kaikista rekisteripohjaisista aineistoista, joihin voidaan yhdistää rakennusten sijaintitieto. Keskeisiä rekisteriaineistoja ovat esimerkiksi demografiset väestötiedot sekä väestön taloudellista toimintaa kuvaavat tiedot, esimerkiksi työssäkäyntitiedot. Kuntapohjaisia ja postinumeroalueittaisia tilastotietoja löytyy Tilastokeskuksen veloituksettomista tietokannoista.
MIIA HUOMO on tietopalvelusuunnittelija Tilastokeskuksessa. Hän työskentelee Väestö- ja elinolot yksikössä sekä asiakastoimeksiantojen, alueluokitusten että paikkatietoaineistojen parissa. Tilastokeskuksen paikkatietoaineistoissa hänen osaamisalueitaan ovat postinumeroalueet, ruututiedot ja kuntien osa-alueiden ylläpito. Hän on opiskellut maantiedettä Helsingin yliopistolla pääaineenaan kaupunkimaantiede.
Henkilöaineiston yhdistäminen väestötason aineistoon
Pasi Haapakorva, FM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Suomessa on pitkään tutkittu alueellisia eroja, mutta henkilöaineistoja on harvemmin yhdistetty paikkatietoaineistoihin. THL:n syntymäkohorteissa on asuinhistorioissa tieto asuinkoordinaateista läpi elämän Suomessa vuosina 1987 ja 1997 syntyneille noin 120 000 henkilölle. Sijaintitieto on puolestaan mahdollista liittää esimerkiksi kaupunki–maaseutu-vyöhykkeeseen tai yhdyskuntarakenteen seurannan aineistoon. Minkälaisia mahdollisuuksia tämä tarjoaa?
PASI HAAPAKORVA työskentelee THL:n syntymäkohortti 1987/1997 -ryhmässä Oulussa ja tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon pääaineenaan sosiaalipolitiikka. Hän on koulutustaustaltaan maantieteilijä, mutta on tutkinut syntymäkohorteissa esimerkiksi vanhempien työuria ja nuorten siirtymiä toiselle asteelle sekä aikuisuuteen.
Urban metaMorphology
Damiano Cerrone, PhD, Tampereen tekninen yliopisto (TTY) & Principal, SPIN UNIt
When we talk about the urban fabric, we are led to consider the urban landscape as a physical arrangement defined by objects, voids and their tangible relations. For decades, the field of urban morphology has sought to unveil, measure and study these relations to learn more about the evolution of the city form. At the same time Social media has become a common feature of our everyday life. For researchers, social media provides large amounts of readily accessible, on-time and qualitatively rich data that can be used to study urban activities and people’s interactions. The specific characteristics of different forms of social media, such as Twitter, Instagram and Foursquare, open different avenues for both quantitative and qualitative analysis. In my talk I aim to unveil the invisible city, leverage the secret strengths of urban spaces, and explore how the many characters, all the different layers of the urban fabric come together.
DAMIANO CERRONE is Principal Investigator at SPIN Unit, an international R&D organization, consulting agency, and think tank that combines art, science, and engineering to find new, creative approaches to urban research. Damiano is also Project Researcher at Tampere University of Technology, Principal Researcher at Terreform CAUR, and member of the international think tank Postopia. He has worked in Europe, the USA, and Russia to develop new urban analytics and guidelines for interaction-based planning. Damiano introduced the conceptual framework of Urban metaMorphology to develop new urban metrics and map the invisibile forms of the city. This practice leverages social media data to chart the relations between city form, people’s activities, and socio-economic indicators in public space.
Population projections by Finnish regions and urban-rural class
Emma Terämä, TeknT, Johtaja, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
As part of the STN-project BEMINE we’ve worked on developing a new tool for projecting national and sub-national population according to urban-rural classes. The seven classes are independent of administrative boundaries and thus give a fairer description of urbanisation, or indeed decline in some parts of the country. In my talk I will describe the model developed, its potential and pitfalls. In practice, the model seems to be extremely sensitive to handling of age-specific migration in particular, and as a by-product to region (and urban-rural spectrum) specific fertility rates. What indeed is the future of our remote areas, and what if families increasingly settle in the urban cores?
EMMA TERÄMÄ is director of the Sustainable Urbanisation programme at SYKE. She holds a DSc (tech) degree in physics from Aalto university and spent ten years at institutions abroad before returning to Finland in 2016. She started working with population projections in her first post-doc at IIASA’s World Population programme under Wolfgang Lutz. She is keen to explore different combinations of statistics, models and qualitative information in support of better understanding and providing tools for sustainable urbanisation, both policy and behaviour.
Propensity to live alone by urban-rural dimension
Urszula Ala-Karvia, KTM, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto (HY)
Living alone is a growing trend worldwide, and the rising number is possibly one of the most important demographic shifts in recent decades. People living alone can be seen as vulnerable, having higher risks of socio-economic problems such as: social exclusion, poverty, lower wellbeing. On the other hand, living alone has been linked with increased income and changes in norms and desire of privacy and independence. Rural areas, dominating the Finnish landscape, bring the issue of distances between the citizens and the service centres. Registered-base data allows mapping people living alone, however more detailed information of the propensity to live alone in urban-rural areas is missing. The aim of the study was to characterise people living alone in South Ostrobothnia region, where rural areas account for 97% of the land. The results show the sex and age specific structure of living alone, not only between and within urban and rural areas.
URSZULA ALA-KARVIA (M.Sc.) is a doctoral student at the Doctoral School in Social Sciences at University of Helsinki, as well as a member of the research staff of Ruralia Institute, University of Helsinki, Seinäjoki Unit. People living alone in urban-rural areas of Finland and their statistical analyses has been the focus of her ongoing PhD research, supervised by prof. Juha Alho. Her PhD research, so far, has been financed by Finnish Cultural Foundation, South Ostrobothnia Regional Fund, as well as the Foundation for Economic Research, who supported her visit at Max Planck Institute for Demographic Research in summer 2017.
Ikääntymisen maaseutu-kaupunki-eroista
Markus Jokela, FT, Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto (HY)
Ikääntymisen tutkimuksessa asetetaan usein tavoitteeksi onnistunut ikääntyminen, joka koostuu fyysisen toimintakyvyn, psyykkisen terveyden, kognitiivisten toimintojen ja sosiaalisten suhteiden säilymisestä myös vanhemmalla iällä. Erilaiset asuinympäristöt voivat tarjota onnistuneelle ikääntymiselle erilaiset lähtökohdat ja kehitysmahdollisuudet. Esimerkiksi kaupunkiympäristö voi tarjota maaseutua enemmän kognitiivisia virikkeitä, mikä voisi ylläpitää kognitiivisia toimintoja. Tarkastelen esityksessä maaseutu-kaupunki -eroja onnistuneen ikääntymisen eri osa-alueilla. Aineistoina käytän pitkittäistutkimuksia Euroopasta (Survey of Health, Ageing, and Retirement in Europe) ja Yhdysvalloista (Health and Retirement Study).
MARKUS JOKELA työskentelee Helsingin yliopistossa psykologian oppiaineessa. Hänellä on maisterin tutkinnot psykologiasta ja sosiologiasta sekä tohtorin tutkinnot psykologiasta ja kansanterveystieteestä. Hänen tutkimuksensa on käsitellyt erityisesti psykologisten tekijöiden yhteyksiä väestöllisiin ilmiöihin, mukaan lukien syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike sekä alueelliset erot ihmisten psykologisissa ominaisuuksissa, kuten persoonallisuuspiirteissä.
The impact of mobility of Finnish born families with children on ethnic segregation in Helsinki
Timo Kauppinen, VTT, Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
We investigate the role of Finnish-origin households with children in the ethnic residential segregation in the city of Helsinki. Individual-level register-based data covering the complete population of the city of Helsinki annually between 2005 and 2014 are analyzed. We compare the residential distributions of different types of Finnish- and non-Western origin households and analyze migration flows between school catchment areas. We expect the migration of Finnish-origin households with children below the school-starting age to be the most strongly connected with the shares of immigrants in the catchment area populations. These analyses contribute to the understanding of the drivers of ethnic residential segregation and of the mechanisms of differentiation in the educational system.
TIMO KAUPPINEN toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikössä. Hän on tutkinut muun muassa kaupunkien sisäistä alueellista eriytymistä, maahanmuuttajien ja pienituloisten asumista ja nuorten aikuisten työmarkkinauria ja tukien saamista.
Kaupunkiaktivismi, vertaisverkostot ja jakamistalous: neljäs sektori
Pasi Mäenpää, VTT, Kaupunkisosiologian dosentti, Helsingin yliopisto (HY)
Esitys perustuu Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hankkeeseen 2015–2018 (ks. Kaupunkiaktivismi.fi). Toimintatutkimuksessa tarkasteltiin Helsingin metropolialueella toimivia vertaisverkostoja ja niiden julkista hallinnointia. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja ennen kaikkea sosiaalinen media mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa institutionaalisten organisaatioiden ulkopuolella, neljännellä sektorilla. Murroksen myönteinen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipooli ja demokratia laajenevat, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin. Myös hyvinvointi voi jakautua tasaisemmin, kun jakamistalous tarjoaa kuluttajuutta monipuolisempia markkina-asemia. Kaupunkien hallinnon tulee oppia osallistumaan toimintaan tapauskohtaisesti tunnustaen niiden oikeutuksen edustuksellisen demokratian ulkopuolisena tahona sekä pyrkien tukemaan, levittämään ja skaalaamaan niiden toimintaa myönteisten vaikutusten maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.
PASI MÄENPÄÄ on kaupunkisosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Mäenpää on työskennellyt monitieteisen kaupunkitutkimuksen parissa vuodesta 1989 Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Helsingin kaupungilla sekä toiminut konsulttina useissa kaupunkisuunnittelu-hankkeissa. Hänen tutkimuskohteensa ulottuvat kaupunki- ja kulutuskulttuurista yhdyskunta-suunnittelun ja teknologiantutkimuksen aloille. Mäenpää on toiminut Yhdyskuntasuunnittelu-lehden päätoimittajana vuosina 2004–2010. Hänen viimeaikainen tutkimuksensa ja tuleva kirjansa yhdessä SYKEn Maija Faehnlen kanssa käsittelevät kaupunkiaktivismia, vertaisverkostoja ja jakamistaloutta eli ns. neljättä sektoria.