Palkinto väestötieteen edistämisestä

Suomen Väestötieteen Yhdistys ry:n vuosikokouksessa ehdotettiin, että yhdistys jakaisi palkintoa väestötieteen edistämisestä. Johtokunta valmisteli asiaa ja palkinto myönnetään nyt ensimmäistä kertaa.

Määrittely on laaja-alainen: Väestötieteen edistäjä -palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle merkittävästä saavutuksesta tai teosta, joka edistää väestötieteen tutkimusta, opetusta, yhteiskunnallista tunnettuutta tai vaikuttavuutta.

Ehdotuksia väestötieteen edistäjä 2020 -palkinnon saajaksi pyydettiin julkisella haulla.

Tiedote: Palkinnonsaaja julkistettiin Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarissa 2020.  (Julkistus torstaina 29.10. klo 14:45.)

Väestötieteen edistäjä 2020 -palkinto myönnetään professori Mikko Myrskylälle hänen tieteellisistä ansioistaan

Mikko Myrskylä (Yhteiskuntadatatieteen professori, Helsingin yliopisto ja johtaja, Max Planck Institute for Demographic Research, Rostock) on valittu väestötieteen edistäjäksi 2020 perusteena hänen poikkeukselliset tieteelliset saavutuksensa väestötieteen alalla. 

Myrskylä on toiminut vuodesta 2014 lähtien Max Planck Institute for Demographic Research’in johtajana. Vuodesta 2016 lähtien hän on toiminut Helsingin yliopiston Yhteiskuntadatatieteen professorina. Aikaisemmin urallaan hän on toiminut väestötieteen professorina London School of Economics’issa, jossa hän myös johti Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoittamaa tutkimusryhmää. Myrskylä on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta usealla väestötieteen saralla – mukaan lukien väestön terveys, hedelmällisyyden trendit ja väestöennusteet. Hän on vaikuttanut merkittävästi alan kansainväliseen kehitykseen.

Myrskylän viitatuin artikkeli on vuonna 2009 julkaistu “Advances in development reverse fertility declines” joka julkaistiin Nature’ssa (kanssakirjoittajat Hans-Peter Kohler ja Francesco Billari). Hyvin tunnettuja ovat myös mm. lastensaannin ja onnellisuuden välisiä yhteyksiä koskevat tutkimukset (kanssakirjoittaja Rachel Marcholis). 

Mikko Myrskylä väitteli Helsingin yliopistossa tilastotieteessä vuonna 2007 ja Pennsylvanian yliopistossa väestötieteessä vuonna 2009. Hän on opiskellut myös Jyväskylän yliopistossa.

Ehdottajat toivovat, että tämän kunniamaininnan myötä Myrskylä voisi olla esikuva yhä useammalle väestötieteen lupaukselle Suomessa. Kollegojen ja oppilaiden keskuudessa Mikko Myrskylä on tunnettu myös reiluudestaan, vaatimattomuudestaan ja tavastaan tukea ja kannustaa muita.

Palkinnonsaajan haastattelu

SVY:n sihteeri Julia Hellstrand haastatteli palkinnonsaajaa.

Onneksi olkoon! Miltä tuntuu olla vuoden 2020 väestötieteen edistäjä?

Mikko: Kiitos! Hienolta! Kertakaikkisen upeaa ja yllättävää saada tällainen tunnustus. Mainiota jos olen tosiaankin onnistunut edistämään alaamme.

Miksi väestötiede on sinusta tärkeää ja kiinnostavaa?

Mikko: Väestötiede on niin ilmiselvän tärkeä tieteenala että sen tärkeyttä joutuu harvoin perustelemaan. Tutkimme asioita jotka ovat mullistaneet ihmiskunnan elämää enemmän kuin mikään muu asia. Sadan vuoden perspektiivillä elinajanodotteen tuplaantuminen ja lapsiluvun romahdus ovat muuttaneet ihan kaiken siinä miten elämää elämme. Juuri tällä hetkellä väestörakenteen ymmärtäminen on kriittinen tekijä Covid-19 –pandemian vaikutusten ennakoinnissa. Tulevaisuuden yhteiskuntarakenne on pitkälti väestörakenteen määrittämä. Näistä asioista on vaikea olla innostumatta.

Sen lisäksi että väestötiede on tärkeää, ala itsessään tyydyttää monenlaisia tutkijan (minun) omia tarpeita. Ensinnäkin saa tehdä teorialähtöistä tiedettä isolla teellä. Toiseksi aiheiden merkityksellisyys on yleensä helppo perustella – kukapa ei olisi kiinnostunut esimerkiksi lapsikuolleisuuden syistä ja vähentämisestä. Kolmanneksi aiheista syntyy melkein missä seurassa tahansa kiinnostavaa keskustelua, ihan riippumatta siitä onko keskustelukumppanina asiantuntija vai ei. Tutkimme välittömästi iholle tulevia elämän ja kuoleman kysymyksiä tieteellisesti kiinnostavista näkökulmista ja kuitenkin niin käytännönläheisesti, että vastaukset ovat usein yhteiskunnallisesti merkittäviä.

Mikä on salaisuutesi onnistumiseen?

Mikko: Salaisuuksia minulla ei ole, mutta uran alkuvaiheessa minulla oli valtavan hyviä ohjaajia ja vähän myöhäisemmässä vaiheessa eli nyt yhtä erinomaisia jatko-opiskelijoita, post-docceja, ja muita kollaboraattoreita. Siinä välissä on ollut hyvä tehdä tutkimusta. Myöhäinen heräämiseni on myös auttanut. Harrastin aika pitkään talous- ja tilastotieteitä ennen kuin löysin kutsumukseni väestötieteessä. Alamme on sekä teorian että menetelmien suhteen poikkeuksellisen avoin ulkopuolisille vaikutuksille ja ulkopuolelta tuleville, ja ulkopuolisen perspektiivi on usein vähän erilainen ja siksi kiinnostava.

Miten kannustaisit muita väestötieteestä kiinnostuneita edistämään väestötiedettä?

Mikko: Sen ilmeisen eli hyvän  tutkimuksen tekemisen lisäksi ei kannata olla ujo. Kun väestötieteilijät pitävät meteliä itsestään, yksityiset ja yleiset intressit kohtaavat kun nostamme samaan aikaan sekä omaa että tieteenalan profiilia. Tähän on paljon erilaisia kanavia blogeista haastatteluihin jne. Häntä on itse nostettava ja siitä hyötyvät kaikki. 

Mihin aiot ripustaa Väestötieteen edistäjä 2020 -diplomin?

Mikko: En tiedä vielä, pitää etsiä mahdollisimman näkyvä paikka