University of Helsinki
Suomen Väestötieteen Yhdistys ry järjestää INVEST-lippulaivan ja FLUX-hankkeen kanssa 47. väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarin 2.–3.11.2023 Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Seminaarin teemana on maahanmuutto ja maahanmuuttajat.
Seminaariin ilmoittaudutaan oheisella lomakkeella. Ilmoittautuminen päättyy 19.10.
Seminaarin majoituksen, ruokailut ja bussikuljetuksen (meno-paluu) sisältävä osallistumismaksu on 200€ yhdistyksen jäsenille ja 240€ muille osallistujille. Jos varasit ilmoittautumisen yhteydessä yhden hengen huoneen, tulee siitä 20 euron lisämaksu. Jos osallistut seminaariin, mutta et bussikuljetukseen, voit vähentää osallistumismaksusta 15€ per suunta (meno/paluu). Turun suunnalta tulevat voivat olla yhteydessä Marika Jalovaaraan (marika.jalovaara@utu.fi).
Osallistumismaksu pyydetään suorittamaan 29.10. mennessä Suomen Väestötieteen Yhdistyksen tilille: Nordea Pankki, IBAN: FI69 1031 5001 5323 81. Viestikenttään merkitään ”Tvärminne + nimi”. Laskun osallistumismaksusta saa tarvittaessa sihteeriltä.
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat: Mitä uutta maahanmuutossa ja sitä koskevassa tutkimuksessa?
Ohjelma
Torstai 2.11.
| 8.45 | Lähtö Helsingistä (Rautatientori, Mikonkadun tilausajopysäkki) |
| 11.00 | Saapuminen Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle |
| 11.20 | Riikka Shemeikka: Seminaarin avaus |
| 11.30 | Juhana Nordberg: Johdanto maahanmuuton käsitteisiin ja tilastointiin |
| 12.15 | Lounas |
| 13.00 | Hannamaria Kuusio: Tuoretta tietoa maahanmuuttaneiden hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista Suomessa |
| 13:45 | Timo Aro: Vieraskielisten muuttoliike Suomen sisällä vuosina 2010-2022 |
| 14.30 | Kahvi |
| 15:00 | Kjell Herberts: Finlandssvenskarnas emigration – historiska särdrag och nuvarande trender |
| 15.45 | Väinö Kanniston tunnustuspalkinnon jako. Liina Junna: Työttömyys, terveys ja kuolleisuus: Näkökulmia pitkittäisistä rekisteriaineistoista |
| 16.30 | Juhlavuoden viettoa. Ismo Söderling: Dosentti Altti Majava suomalaisen väestötietieteen keskiössä |
| 17.15 | Päivällinen |
| 18.30 | Sauna |
| 20.30 | Illanvietto |
Perjantai 3.11.
| 8.00 | Aamiainen |
| 9.00 | Marja Tiilikainen: Muuttoliiketutkimuksen uusia suuntia: ”postmigration” ja ”de-migranticization” |
| 9.45 | Signe Jauhiainen: Sosiaaliturva maahanmuuttajien kotoutumisen tukena |
| 10.30 | Kahvi |
| 11.00 | Leen Rahnu: Mitä maahanmuuttotaustaisen väestön perhe- ja syntyvyyskäyttäytyminen kertoo heidän kotoutumisestaan Suomeen? |
| 11.45 | Pekka Myrskylä: Faktoja maahan muuttaneiden vaikutuksesta Suomeen |
| 12.00 | Lounas |
| 13.00 | Elina Kilpi-Jakonen: Sukupuolinormeihin akkulturoituminen: maahanmuuttotaustan mukaiset erot naisten paluussa työelämään ensimmäisen lapsen jälkeen Suomessa |
| 14.00 | Lähtö paluumatkalle |
16.00 Paluu Helsinkiin
Puheenjohtajat: Torstaina Riikka Shemeikka ja Julia Hellstrand. Perjantaina Hanna Rinne ja Tiina Helamaa.
Puhujat:
Riikka Shemeikka, Toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö (SVY:n puheenjohtaja)
Juhana Nordberg, Yliaktuaari, Tilastokeskus
Hannamaria Kuusio, Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Timo Aro, Valtiotieteen tohtori, Tutkimusjohtaja, Turun Kaupunki
Kjell Herberts, Pol.lic. Emeritusforskare, Åbo Akademi/Migrationsinstitutet
Ismo Söderling, Dosentti, Turun yliopisto (SVY:n johtokunnan jäsen)
Marja Tiilikainen, Tutkimusjohtaja, Siirtolaisuusinstituutti
Signe Jauhiainen, Tutkimuspäällikkö, Kela
Leen Rahnu, erikoistutkija, Turun yliopisto
Elina Kilpi-Jakonen, Apulaisprofessori, Turun yliopisto
Alustusten abstraktit:
Johdanto maahanmuuton käsitteisiin ja tilastointiin
Juhana Nordberg, Yliaktuaari, Tilastokeskus
Esittelyssä maahanmuuton tilastointi Tilastokeskuksen näkökulmasta. Maahanmuuton keskeisten käsitteiden ja tilastomuuttujien määrittelyä sekä pohdintaa käsitteisiin liittyvistä haasteista. Keskustelua maahanmuuton uusista tietotarpeista tilasto- ja tutkimustyössä. Lyhyt katsaus maahanmuuton viimeaikaisiin trendeihin.
Tuoretta tietoa maahanmuuttaneiden hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista Suomessa
Hannamaria Kuusio, Tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Kansainvälinen muuttoliike on tehnyt Suomesta aiempaa moninaisen, joka tulee huomioida kaikissa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tässä esityksessä pureudutaan tuoreen MoniSuomi-tutkimuksen tuloksiin maahanmuuttaneen väestön terveydestä ja palvelukokemuksista Suomessa. Tietoja tarkastellaan mm. alueellisesti, taustamaaryhmittäin, muutoksena ajassa sekä vertailutiedot koko väestöön.
Vieraskielisten muuttoliike Suomen sisällä vuosina 2010-2022
Timo Aro, Valtiotieteen tohtori, Tutkimusjohtaja, Turun Kaupunki
Esityksessä käydään läpi vieraskielisten muuttoliikkeeseen liittyviä yleisiä ja erityisiä piirteitä Suomessa vuosina 2010-2022. Vieraskielisten muuttoliikettä tarkastellaan muun muassa muuttojen määrän, ikärakenteen, muuttoalttiuden ja muuttojen suuntautumisen näkökulmasta maakunta-, seutu- ja kuntatasolla.
Finlandssvenskarnas emigration – historiska särdrag och nuvarande trender
Kjell Herberts, Pol.lic. Emeritusforskare, Åbo Akademi/Migrationsinstitutet
Den svenskspråkiga befolkningen i Finland har genom tiderna varit speciellt flyttningsbenägen. Genom att finlandssvenskarna bott vid havet har sjöfarten underlättat arbetsresor och migration. Språket och den kulturella gemenskapen med Sverige har ytterligare bidragit till en omfattande utflyttning. Emigrationen till Amerika var stor både från finska och svenska Österbotten med hög nativitet och med småbruk som inte kunde försörja uppväxande generationer. I föredraget ges en allmän bild av de stora emigrationsströmmarna till Amerika och Sverige, men fokus ligger på de nuvarande trenderna. Vilka är de stora skillnaderna mellan svensk- och finskspråkigas emigration idag?
Dosentti Altti Majava suomalaisen väestötietieteen keskiössä
Ismo Söderling, Dosentti, Turun yliopisto (SVY:n johtokunnan jäsen)
Dosentti ja työministeriön suunnittelutoimiston päällikön Altti Majavan (1932 – 2022) vaikutus suomalaiseen väestöntutkimukseen on ollut huomattava. Tutkijan kannukset hän hankki Tukholman yliopistossa Gunnar Myrdalin Asian Drama-hankkeessa 1960-luvun alussa. Altti Majava oli yksi kirjoittajista johtavan assistentin nimikkeellä. Altti Majava johti suunnitteluosaston päällikkönä suuria siirtolaisuuteen liittyviä tutkimushankkeita. Toisaalta hän oli Suomen Väestötieteen Yhdistyksen toinen ja samalla pitkäaikaisin puheenjohtaja. Esitelmässä tarkastellaan Altti Majavan roolia ja merkitystä väestöntutkimuksen ja toisaalta väestöllisen järjestötoiminnan edistäjänä. Materiaalina ovat Altti Majavan arkisto (28 muuttolaatikkoa), Suomen Väestötieteen yhdistyksen arkisto sekä aikalaisten haastattelut.
Muuttoliiketutkimuksen uusia suuntia: ”postmigration” ja ”de-migranticization”
Marja Tiilikainen, Tutkimusjohtaja, Siirtolaisuusinstituutti
Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä puhetavoissa muuttoliike nähdään usein muusta yhteiskunnasta erillisenä ongelmana. Uudempi kriittinen muuttoliiketutkimus pyrkii laajentamaan näkökulmaa ja suuntaamaan katsetta ”maahanmuuttajista” tai ”maahanmuuttotaustaisista” väestöön ylipäätään, jolloin maahanmuuttajuuden tai etnisyyden merkitystä arvioidaan vain yhtenä näkökulmana. Uusien muuttoliikettä koskevien teoreettisten käsitteiden avulla on mahdollista ylittää luonnollisina pidettyjä polarisoituneita ja hierarkkisia kategorioita.
Sosiaaliturva maahanmuuttajien kotoutumisen tukena
Signe Jauhiainen, Tutkimuspäällikkö, Kela
Maahanmuuttajat saavat Kelan etuuksia, erityisesti työttömyysturvaa, asumistukia ja perustoimeentulotukea, valtaväestöä yleisemmin. Kelan rekistereihin perustuvan tarkastelun kohteena olivat Kelan maksamat toimeentuloa turvaavat sosiaaliturvaetuudet vuonna 2018. Heikompi työllisyys, pienituloisuus ja valtaväestöä nuorempi ikärakenne näkyy etuuksien saannissa. Toimeentulon turvaamisen lisäksi etuudet mahdollistavat siis esimerkiksi suomen kielen opiskelun ja muiden työelämässä tarvittavien valmiuksien hankkimisen. Esityksessä tarkastellaan myös maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja palveluihin tulossa olevia muutoksia.
Mitä maahanmuuttotaustaisen väestön perhe- ja syntyvyyskäyttäytyminen kertoo heidän kotoutumisestaan Suomeen?/ Family- and fertility behaviour among migrant-origin population: What can we learn about their integration in Finland?
Leen Rahnu, erikoistutkija, Turun yliopisto
Se, milloin, kenen kanssa, tai jos olleenkaan joku muodostaa parisuhteen ja saa lapsia riippuu erilaisista sosioekonomisista, kulttuurisista ja institutionaalisista tekijöistä. Maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa perhe- ja syntyvyyskäyttäytyminen on yhdistetty myös heidän kotoutumisensa tasoon vastaanottavassa yhteiskunnassa. Esityksessä vertaillaan parisuhteen muodostumista ja ensimmäisen ja toisen lapsen syntymän ajoitusta kanta- ja maahanmuuttotaustaisen väestön keskuudessa Suomessa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Käytämme esimerkkejä viimeaikaisista tutkimuksista, jotka perustuvat rekisteripohjaiseen pitkittäisaineistoon. Osoitamme, että johtopäätökset maahanmuuttajien demografisesta kotoutumisesta Suomeen vaihtelevat maahanmuuttajien lähtömaan mukaan.
Whether, when and with whom one forms a partnership and has children depends on various socio-economic, cultural and institutional factors. Among population with migrant background, family outcomes have been also associated with the level of their integration to host society. In this presentation, we compare partnership formation and timing of first- and second birth among native and migrant origin population in Finland during the past three decades. We derive examples from recent studies that rely on register-based longitudinal data. We show that the conclusions regarding demographic integration of migrants in Finland vary by migrants’ country of origin.
Sukupuolinormeihin akkulturoituminen: maahanmuuttotaustan mukaiset erot naisten paluussa työelämään ensimmäisen lapsen jälkeen Suomessa
Elina Kilpi-Jakonen, Apulaisprofessori, Turun yliopisto
Tarkastelemme suomalaisten rekisteriaineistojen avulla, miten maahanmuuttotaustaiset äidit siirtyvät takaisin työelämään ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Tutkimuksen taustalla on kysymys siitä, miten maahanmuuttajien lapset sopeutuvat kohdemaansa sukupuolinormeihin. Siirtymä vanhemmuuteen on tärkeä elämänkulun tapahtuma, johon vaikuttavat voimakkaasti instituutiot, mukaan lukien sosiaalipolitiikka, sosiaaliset normit ja sukupuolirooliasenteet. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajien ja valtaväestön työllisyyserot ovat erityisen selvät äitien keskuudessa, mikä viittaa siihen, että siirtyminen vanhemmuuteen on tärkeä käännekohta. Tutkimme vuosien 1995–2015 välillä äideiksi tulleita, 1975–1995 syntyneitä naisia, joita seuraamme kolme vuotta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, ja keskitymme erityisesti siihen, miten Suomessa vietetty aika, maahanmuuttosukupolvi ja puolison maahanmuuttotausta vaikuttavat työelämään paluuseen.
Ehdota seuraavan seminaarin teemaa SVY:n sihteerille svy-sihteeri@helsinki.fi. Aiempia teemoja.