Hunajaa säännöstellen

Mikä mieli on makasiiniohjelmassa? Ei sovi tälle putkiaivolle. Asetuin eilen varta vasten soffalle katsomaan Puoli seitsemän -ohjelmaa, jossa piti olla juttua iki-ihanan basisti-laulaja Aija ”Honey-B” Puurtisen väitöskirjasta, joka hyväksyttiin Sibiksessä helmikuussa.

Just kun Aija on päästetty ääneen — hienoja huiluimitaatioita — ja tutkimustakin esitelty parilla virkkeellä, aihe keskeytetään ja toimittaja alkaa kokata thai-ruokaa Kaukoidässä. Häh? Ruokaepisodin jälkeen studiossa jutellaan chilistä ja Aija Puurtinen saa kertoa näkemyksensä tofusta. Suomalaista jazzia esitellyt pätkä vielä jotenkin meni, musiikin tohtori puhui musiikista, mutta kun makasiiniin survaistiin lumisen maaseudun loppukevennys, iskin töllön kiinni. Ärtyneenä. Millaista hunajan haaskausta!

Parempi muistella Tuomari Nurmion ja Hunajaluiden Tavastian-keikkaa: vaikka lavalla juhlittiin Handen 30-vuotista muusikonuraa, Aija oli varastaa koko huomion. Ah sitä ajoituksen tajua ja lavasäteilyä! Tälle naiselle ei kukaan mene kertomaan basistivitsejä. Tohtori posauttaisi bassolla päähän. Ja miten kaunis toinen voi olla, kaikkien näiden vuosien jälkeen!

Onhan Hannussakin hohtoa. Viikon päästä tulee ensi-iltaan Stadilaista tangoa etsimässä -dokumentti, jossa Tuomari hakee uutta kulmaa klassikoihin. Dokkari on välillä vähän makasiinimaista hölinää — hyvin itseään ilmaisevaa säveltäjä Pekka Jalkasta olisi kannattanut jututtaa enemmän, kaikki elokuvan hahmot eivät ole samanlaisia puhujia — mutta kannattaa katsoa jo pelkästään sen takia, että oppii jotakin bändin yhteispelistä. Ja tietää tästees, mistä Aamu Airistolla -laulussa on todella kyse. Poistuin ennakkonäytöksestä hyvällä tuulella.

ARJA TUUSVUORI

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *