Lempeät mutantit

Jää helisi vielä rannoissa, kun kävin Kilpisjärvellä kesäkuun alussa. Täysi syy äijäillä ja röhkiä, kun punnersi itseään saunauinnilta takaisin laiturille.

Huurteisia, pakkaskimalteisia myyrävainajia ei enää lipunut vastaan, niin kuin oli kuulemma lipunut keväällä, sopulivaelluksen kiihkeinä öinä. Hyinen vesi voi yllättää parhaankin uimarin.

Penkereillä raatoja sen sijaan makasi, sekä järven rannassa että siellä, missä sulava lumi oli keväällä juoksuttanut puroja vuolaimmin.

Eläviä sopuleita tuli tunturissa vastaan harvakseltaan, mutta yliopiston tutkimusasemalla kerrotuissa tarinoissa niitä riitti. Myyräguru Heikki Henttonen esimerkiksi ennusti, että pikku viiveellä niin sanotun sopulihuipun jälkeen jänisrutto pamahtaa epidemiaksi.

(Niin, sopulien ja muiden myyrien määrä on perinteisesti vaihdellut syklisesti, mutta ainakin Grönlannissa tämän kierron on huomattu heikkenevän ellei jopa katoavan ilmaston lämmetessä. Henttoselta syklit olivat ennen tätä vuotta kadoksissa kolme vuosikymmentä. Se on kuitenkin toinen tarina, josta lyhyesti tuolla.)

Yksi Henttosen tenhoavista sopulijutuista kertoo tyttö- ja poikasopuleiden epäbalanssista. Metsäsopuleiden maailmassa nimittäin naaraita on hulppeasti enemmän kuin koiraita.

Osalla metsäsopuleista on toisessa X-kromosomissa mutaatio, joka sekoittaa perinteisen peruskoululaisen säännön, että XX on naaras ja XY on koiras. Mutantti-X peittää Y-kromosomista niin kutsutun koirastekijän toiminnan. Yksilö, jonka periaatteessa pitäisi olla koiras (Xmut Y), onkin ilmiasultaan naaras. Ja kun tällainen mutanttinaaras sitten poikii, syntyy vain tyttöjä.

Myös supernaaraat Xmut  X synnyttävät enemmän tyttöjä: poikia on poikueessa vain joka neljäs.

Mutaatioita mahtuu biosfääriin jos minkälaisia, mutta naarassopulien ylivoima on vinkerä ilmiö sikäli, että 50/50-sukupuolijakauma on maailmassa erittäinkin hallitseva. Metsäsopulimutantin on pakko olla luonnonvalinnan näkökulmasta todella fitti.

Ja sehän on. Paitsi että naaraan oloinen koiras erottuu hedelmällisyydellään jopa supersikiäjä-sopulien porukasta, se on myös tavallista sosiaalisempi. Mutantti tappelee muita harvemmin, mikä on äreiden jyrsijöiden maailmassa iso asia.

Kilpisjärveläiset tosin saavat sopulin kuulostamaan nössöltä, kutsuvat sitä hiireksi, saameksi goddesáhpán eli peurahiiri. Hiiri tai myyrä, jyrsijät joka tapauksessa säätelevät vahvasti Tunturi-Lapin eliöstöä. Peto- ja riistamäärä riippuvat niistä, samoin esimerkiksi kukinta, marjasato sekä myyräkuumeen tapaiset taudit.

Sopuli on myös hieno kulttuurihistoriaotus. Vaellustarinoita tunnetaan ainakin vuodesta 1690 asti. Henttosen ensimmäisenä kenttätutkimusvuonna 1970 niitä oli liikkeellä suunnattomasti, ”aika monta kymmentä miljoonaa”, selitti guru itse myyräkoukkuun jäämistänsä.

Lisää sukupuolivinoumista perjantaina ilmestyvässä lehdessä. Ismo Rautiainen kirjoittaa jättipöllönaaraista ja sukupuoltaan vaihtavista sammakoista.

Leave a Reply

Your email address will not be published.