Punainen planeetta ja unettomat yöt

Jos kaikki sujuu niin kuin Nasa ja avaruushörhöt ympäri maailman toivovat, Marsin Galen kraatteriin laskeutuu ensi maanantaina henkilöauton kokoinen Curiosity-mönkijä. Tarkoituksena on ryhtyä analysoimaan elämän edellytyksiä naapuripallolla, sen ammoisessa historiassa.

Maanantaihin asti monen tutkijan yöt ovat taatusti unettomat. Jännittää. Luotaimen kaasukehään työntymisen hetkeä kutsutaan lennon kuudeksi kauhun minuutiksi. Ilmajarrutuksessa saattaa kovin moni asia mennä pieleen.

Mieleen nousee, kuinka professori Hannu Koskinen kuusi vuotta sitten tilitti minulle tuskanhetkiään erään luotaimen äärellä: ”Olin 1990-luvun puolivälissä Etelä-Amerikassa katsomassa laukaisua, joka päättyi 40 sekunnin jälkeen valtavaan räjähdykseen. Kun avaruushankkeessa jotakin menetetään, menetetään kerralla paljon!” Amerikan-pamauksen jälkeen professori ei kuulemma ole seurannut laukaisuja paikan päältä, eikä aio seurata.

Kumpulalaisten omankin avaruustutkimuksen tuotokset olivat räjähtää päreiksi viime tammikuussa. Vähältä piti -tilanne sattui venäläiskumppanien kanssa pyöritettävässä MetNet-hankkeessa, johon fyysikot ovat kehitelleet keveitä Mars-laskeutujia ja niiden kyytiin pakattavia sensoreita. Haave on, että planeetalle perustettaisiin kokonainen meteorologisten kevytasemien verkko.

Kiitos tilanahtauden, MetNet-laskeutujan prototyyppi kuitenkin pelastui, kun venäläiset joutuivat karsimaan sen kuormasta Phobos-Grunt-luotainta varustaessaan. Phobos-Grunt tuhoutui ilmakehäämme pari kuukautta laukaisun jälkeen.

Ensi maanantaitakin odotellaan Kumpulassa hikisenä – myös sen takia, että luotaimen lastina on pari Suomessa kehitettyä mittalaitetta. Aktiivijännittäjille on Nasan sivuilla tarjolla Curiositylle tikittävä Countdown to Landingkello.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *