About Deleted User

Special user account.

Petroskoin jäljet

Annika Pasanen tunsi post-Petroskoi-apeutta ja sai taistelutahtoa Eino Leinon säkeistä.

Viime viikko Petroskoissa oli tiivis, rankka, antoisa ja ristiriitainen. Menomatka: 12 tuntia suomalaista ja karjalaista maantietä, tila-auton takapenkillä rytkymistä, auto-onnettomuuspelon hälventämiseksi rutiininomainen pikkupullo balsamia, puoliltaöin perillä kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa Belye kluči (Valkeat lähteet)-parantolassa.

Paluumatka: 1 tunnin ja 20 minuutin lento pikkuisella JAK-40:lla, Komsomolskaja Pravdan tarjoamat peräti mielenkiintoiset tiedot Venäjän armeijan palkkatasosta sekä laulaja Valerij Meladžen ympärillä kuohuvasta kolmiodraamasta. Helsingissä vajoaminen jonkinasteiseen post-Petroskoi–apeuteen: ystävät siellä, me täällä, menneen elämän muistot, valitsematta jääneet polut. Kotona Inarissa petiin tainnuttava flunssa, neljän päivän horros ja sitten ylös. Petroskoista on tällä erää toivuttu. Continue reading

Kadonneen järjestön metsästys

Miia Halme löysi New Yorkista etsimänsä järjestön pääpaikan, mutta kukaan ei vastannut.  

Etsin erityisesti 1940-luvun alusta tietoja kansalaisjärjestöstä nimeltään International League for the Rights of Man ja sen osallisuudesta ihmisoikeuksien julistuksen syntyyn.

Käytännössä tietojen löytyminen on osoittautunut erittäin haastavaksi. NYPL:n arkistot alkavat vuodesta 1948, ja heidän arkistoissaan on itse asiassa erittäin vähän materiaalia koko vuosikymmeneltä; suurin osa materiaalista koskee 1950-lukua. Continue reading

YK:n arkistoissa

Mia Halme on arkistomatkalla New Yorkissa. YK:n arkisto koetteli hänen kärsivällisyyttään.

Tänään alkoi uusi viikko, ja vuorossa olivat YK:n arkistot. Kokemus oli odotetusti kiinnostava, tosin ehkä toisista syistä kuin ennalta voisi ajatella. Continue reading

Jotnottausta Princetonissa

Miia Halme kokeilee eri tekniikoita kopioida arkistojen aarteita.

Parin viikon tutkimisen jälkeen kokonaiskuva New York Public Libraryn (NYPL) arkistoista on hahmottunut aika hyvin. Kiinnostavaa materiaalia on löytynyt, mutta se on kaikki myöhemmältä ajankohdalta kuin varsinaisesti tutkimani. Siksi oli mukava päästä Princetonin yliopiston arkistoihin tarkastelemaan Roger Baldwinin sekä American Civil Liberties Unionin (ACLU) papereita. Niissä on nimittäin myös dokumentteja suoraan tarkastelemastani ajasta. Continue reading

Arkistolaatikoita ja villahuiveja


Miia Halme-Tuomisaari on Erik Castrén –instituutissa ihmisoikeuksia tutkiva kirjoittaja ja tällä hetkellä arkistomatkalla New Yorkissa.

Tutkimus New York Public Libraryssä on jatkunut mukavasti: arkistolaatikoita on läpikäyty ja keltaisia kopiointilipuskoja täytelty. Materiaalia on löytynyt runsaasti, vaikka se onkin edelleen myöhemmältä ajankohdalta kuin mitä varsinaisesti olen etsimässä. Mutta kontekstia, kontekstia. Continue reading

Kaislan kielestä

Viime viikolla heräsin yhtenä yönä lastenhuoneen alasängystä kantautuvaan valitukseen. Jiem peesâ, jiem peesâ (‘En pääse, en pääse’), itki siellä unissaan Kaisla, 3 v. Se oli todistettavasti hänen  ensimmäinen inarinsaamenkielinen painajaisensa. Sitä, mihin raukka oli unessaan juuttunut, emme valitettavasti saa koskaan tietää. Continue reading

NYPL:n arkistot aukenevat

Miia Halme-Tuomisaari on Erik Castrén –instituutissa ihmisoikeuksia tutkiva kirjoittaja ja tällä hetkellä arkistomatkalla New Yorkissa.

Arkemme täällä New Yorkissa alkaa asettua aloilleen, ja on aika päästä ensimmäisten arkistokohteiden kimppuun. Nämä sijaitsevat New York Public Libraryssa, ja ovat tarkemmin sanottuna tutkimani järjestön International League for the Rights of Manin paperit. Tosin arkistot alkavat vasta vuodesta 1948, joten hieman asian vieressä mennään. Kuitenkin alustavien löydösteni perusteella materiaali on todella kiintoisaa ja tarjoaa loistavan kosketuksen ihmisoikeusilmiön ensiaskeliin ihmisoikeuksien julistuksen jälkeen. Continue reading

Nurmeksen kielipezä

Monelle suomalaiselle on yllätys, että karjalan kielen puhujia asuu myös Suomessa, mutta että toisaalta karjalan kieli on eri asia kuin mikkeliläisten “miä” tai savolaisten “huastoo”. Maantieteellisen Karjalan, karjalan kielen ja karjalaismurteiden moninaisuutta valottaa esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvä Marja Torikan verkkojulkaisu “Karjala – kieli, murre ja paikka”: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk129/ Continue reading