Kadotettu sukupolvi, osa II

Annika Pasanen liikuttuu inarinsaamen opiskelijan onnesta.

Viime elokuun 17. päivänä Inarin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, entisen Kansanopiston tiloissa käynnistyi inarinsaamen kielen täydennyskoulutus. Se oli puolentoista vuoden intensiivisen suunnittelutyön tulos ja jälleen yksi merkkipaalu inarinsaamen revitalisaatiohistoriassa.

17 aikuisopiskelijaa oli jättänyt vuodeksi työpaikkansa opiskellakseen inarinsaamen kieltä. Tai pitäisikö sanoa kielen – siinä mielessä, että koulutuksen tavoitteena oli niin hyvä kielitaito, että kieltä voisi sen jälkeen käyttää työelämässä. Koulutuksen järjestää Oulun yliopiston Giellagas-instituutti yhteistyössä Anarâškielâ servin eli Inarinsaamen kielen yhdistyksen ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa.

Tässä vaiheessa kuulijassa herää yleensä kaksi kysymystä: 1) Miten ihmeessä koko lysti on rahoitettu? 2) Miten kielen voi oppia vuodessa? Continue reading