Huh, opetusharjoittelumme pahin rutistus alkaa olla jo taittunut ja taakse jäänyttä elämää. Viikin normaalikoulun suurista ovista käveli tänään kaksi suhteellisen stressitöntä ja hyväntuulista harjoittelijaa. Viiden viikon takaisesta jännityksestä ja paineesta ei ole enää paljoakaan jäljellä. Luokka ja ohjaava opettajamme tuntuvat jo tutuilta, aivan kuin heidät olisi tuntenut pidemmänkin aikaa. Tuntisuunnitelmiakaan ei enää tehdä yömyöhään asti, vaan niiden suunnittelu sujuu jo pienellä rutiinilla. Opetustilanteesta pystyy jo saamaan enenmmän irti kuin muutama viikko sitten, koska ylimääräinen jännitys on kadonnut. Tästähän voi jo nauttia! Continue reading