Helsingin ulkomaalaiset koropleettikartalla

Vuodenvaihteessa alkaneella “Paikkatieto, analyysi ja kartografia” kurssilla on tarkoitus viedä kartografiset taidot uudelle tasolle. Kokeilu alkoi tutustumalla enemmän Map Info – ohjelmaan, joka vaikutti ensin hankalalta. Kokeilemalla kuitenkin oppii ja ohjelmasta löytyi logiikkaa. Muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen koropleettikartta ulkomaan kansalaisten määrästä Helsingin osa-alueilla syntyi nopeasti.

Koropleettikartan luomisprosessin yhteydessä Map Info antaa kartografin tehdä tiettyjä valintoja, jotka vaikuttavat kartan visuaaliseen ja informatiiviseen lopputulokseen. Järkevää onkin ensin valita aineiston luokittelutapa. Luokittelutapaa täytyy pohtia monesta näkökulmasta: esimerkiksi luokkien vähentäminen usein tekee kartasta selkeämmän mutta vähentää informatiivisuutta. Luokittelutapojen ymmärtäminen ja valinta onkin haasteellista.

Luokittelutavan valinta alkaa selvittämällä aineiston jakautumistapa histogrammi-työkalun avulla. Jakauma on selkeästi vino, arvojen pienentyessä tasaisesti 1760 nollaan (kuva 1). Kun aineisto noudattaa vinoa jakaumaa, on suotavaa käyttää esimerkiksi kvantiileja tai sovinnaisia pyöristettyjä luokkavälejä. Kokeilin ensin kvantiileja, mutta luokittelu ei toiminut isolla tai pienellä luokkamäärällä, sillä suurin osa hajonnasta keskittyi alueisiin, joilla ulkomaalaisia on vähän, ja arvot 500 ylöspäin olivat samassa luokassa. Myöhemmin selvitinkin Henri Frestadiuksen blogista, että kvantiilit sopivat parhaiten vain vähän vinoille jakaumille – mikä onkin loogista.

Kuva 1: Histogrammi aineiston jakautumisesta. Jakauma on selkeästi vino.

Päätin tehdä sovinnaiset pyöristetyt luokkavälit. Halusin korostaa alueita, joilla on ulkomaalaisia paljon, sekä alueita, joilla heitä on vähän. Sillä jälkimmäisiä alueita on paljon ja ensimmäisiä vähän, päädyin luokkaväleihin, joissa ulkomaalaisten määrän kasvaessa alueiden määrä luokassa vähenee. Neljään luokkaan jakautunut aineisto erottaa keskeltä tarpeeksi aineistoa sekä korostaa aineiston huippukohtia, mutta on myös tarpeeksi selkeä. Pienimpään luokkaan (0-100 ulkomaan kansalaista) kuuluu jopa 61 aluetta, kun suurimpaan (1000-1760 ulkomaan kansalaista) vain neljä aluetta. Näiden välille sijoittuvat kaksi keskimääräistä luokkaa. Tämä luokittelutapa tuo esiin Helsingin segregaatiota ja erottaa tarpeellisissa määrin aineiston ääripäät.

Ulkomaalaiset Helsingissä

Kuva 2: Ulkomaan kansalaiset Helsingin osa-alueilla.

Antti Kinnunen ja Aleksi Rautio ovat kumpikin päätyneet samanaiheisessa kartassaan erilaiseen luokka-jakoon. Kaikista kolmesta kartasta voi huomata kuitenkin samantapaisia piirteitä. Omassa kartassani korostuvat kuitenkin reilusti ulkomaalaisten määrältä suurimmat alueet. Valintani on perusteltu, mutta niin on Kinnusen ja Rautionkin valinnat – kartografilla on valtaa korostaa asioita, joita on hänen mielestään tarpeellista korostaa. Kinnunen on blogissaan viitannut Helsingin osa-alueiden erilaiseen väestömäärään ja myös siitä johtuvaan vaihtelevaan ulkomaalaisten määrään.

Jo siitä, että aineisto on jakautunut vinosti voi havaita, että Helsingissä ulkomaan kansalaiset ovat keskittyneet harvoille alueille. Jessica Järvisen kartasta ulkomaan kansalaisten jakautumisesta Suomen alueelle voi huomata, että koko maan tilanne on kärjistetympi versio Helsingin tilanteesta – ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet muutamalle alueelle. Kuitenkin koko Suomen aineisto ei Jessican mukaan ole tasaisesti vinoa, ja eri arvojen välillä on avoimia luokkia, siksi Jessica on luokitellut aineistonsa eri tavalla.

Aiemmalla kurssilla käytetyn Corel Drawin monipuolisten taiteellisten ominaisuuksien jälkeen Map Info tuntuu kovin rajalliselta. Kuitenkin suuri määrä aineistoa ja mahdollisuus muunnella ja vaihdella luokittelutapoja on hyvin mielenkiintoista ja antoisaa.

LÄHTEET:

Frestadius, Henri (2014), 1. kurssikerta: MapInfo ja koropleettikartta, https://blogs.helsinki.fi/henfrest/

Järvinen, Jessica (2014), 1. työkerta: Mapinfo ja koropleettikartat, https://blogs.helsinki.fi/jessicaj/

Kinnunen, Antti (2014), First lesson, https://blogs.helsinki.fi/aekinnun/

Rautio, Aleksi (2014), PAK ja näin se alkaa, https://blogs.helsinki.fi/alerauti/

Histogrammi- työkalu, http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152

Tilastokeskus (2011), Ulkomaan kansalaisten määrä Helsingissä osa-alueittain

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *