Päällekkäinen koropleettikartta tarkoittaa kahta koropleettiteemaa päällekkäin, esimerkiksi alla rasteroitu teemakartta ja päällä viivoitusta käyttämällä laadittu läpinäkyvä teemakartta. Usein tämäntyyppisiä karttoja käytetään kuvaamaan toisiaan spatiaalisesti tukevia ilmiöitä. Kuitenkin tämäntyyppisten karttojen käyttö niiden tarjoamien mahdollisuuksien suhteen on ollut suhteellisen vähäistä. Anna Leonowiczin artikkeli “Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” käsittelee päällekkäisten koropleettikarttojen hyviä ja huonoja puolia sekä kartan laatijan että vastaanottajan näkökulmasta.
Kuva 1: Esimerkki päällekkäisestä koropleettikartasta. Kallio, Milla (2014)
Niinkuin Leonowicz korostaa, päälekkäisissä koropleettikartat voiva tuoda paljon uutta kartografiaan, jos niiden käyttö lisääntyy. Leonowiczin kokeellakin selvitettiin, että päälekkäisistä koropleettikartoista on helpompaa saada parempi spatiaalinen kuva ilmiöistä ja niiden suhteesta. Kuitenkin päälekkäiset koropleettikartat ovat helpommin epäselviä – esimerkiksi väärä värivalinta toisessa pilaa myös toisen kartan luettavuuden. Tämä ongelma ei ole niin räikeä toisenlaisissa yhdistetyissä teemakartoissa.
Myös luokkavälien valintaa joutuu jokainen kartografi pohtimaan teemakarttojen yhteydessä. Luokkavälit voivat kuvata onnistuneesti ilmiötä, mutta voivat myös johtaa harhaan tai olla epäselviä. Leonowiczin mukaan päällekkäisten koropleettikarttojen huono menestys menneisyydessä johtuu siitä, että luokkavälejä käytettiin liikaa eikä graafista ulkoasua tehty tarpeeksi selkeäksi.
Yhdistetyt koropleettikartat sopivat yleisölle, jolla ei ole paljoa taustatietoa. Leonowizc suoritti tutkimuksen, johon osallistuneilta opiskelijoita otettiin palautetta sekä yksittäisten, että päällekkäisten koropleettikarttojen yhdistettävyydestä. Leonowizc tulee tulokseen, että ilmiön alueellista jakautuneisuutta on helpompaa tarkastella yksittäisellä kartalla, kun kahden ilmiön spatiaalisen suhteen huomaa taas paremmin yhdistetyllä koropleettikartalla.
Hyvin tehty päällekkäinen koropleettikartta, jossa luokkia on vähän, on helppo hahmottaa ja se antaa hyvän yleiskuvan ilmiöistä. Toisaalta esimerkiksi yhdistetyt kartogrammikoropleettikartat antavat mahdollisuuden esittää tarkempaa tietoa, joka taas voi kiinnostaa esimerkiksi toisia maantieteilijöitä. Kartan kohdeyleisö vaikuttaa siihen, millaisia valintoja kartografi tekee tekemällään kartalla.
LÄHTEET:
Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geagraphical relationship. Lietuvos mokslų akademija, 2006
Kallio, M (2014), Kurssikerta II: Artikkeli 1, reaktiopaperi, https://blogs.helsinki.fi/mikamika/