Afrikasta, öljystä, facebookista

Tietokantojen yhdistäminen, luominen ja muokkaus on nyt mahdollista. On hienoa, kun voimme esimerkiksi valtion nimen mukaan yhdistää erilaisia tietokantoja toisiinsa ja tätä kautta luoda uusia asiayhteyksiä. Samalla tavalla kävi Afrikan valtioiden kanssa – samassa tietokannassa on nyt tietoa muun muassa internetkäyttäjistä, konflikteista ja öljykentistä. Tähän mennessä tajusin myös, että koroplettikarttojen värimaailmaa kannattaa MapInfossa muokata vähemmän silmiin sattuvaksi.

Tietokanta ei rajoitu vain määriin, vaan esimerkiksi öljykentistä on tiedoissa löytämisvuosi ja konflikteista laajuus kilometreinä. Näillä tiedoilla maantieteilijä voisi tehdä vaikka mitä. Esimerkkinä kuvassa 1 internet-yhteyksien, timanttikaivosten ja öljykenttien määrä samalla kartalla. Internetin saatavuus luetaan nykyään taas lähes ihmisen perusoikeuksiin. Voi siis olettaa, että internet-yhteyksien määrä valtiossa voi kertoa kehittyneisyydestä, hyvinvoinnista ja koulutuksen tasosta. Allaolevalla kartalla heikkoutena on se, että internet-yhteyksien määrä ei ole suhteellinen.

Kuva 1: Internetkäyttäjät, öljylentät ja timanttikaivokset Afrikan valtioissa.

Mutta MapInfolla pystymme (lähes) kaikkeen. Harjoitusten joukossa laskimme tilastoon suhdeluvun: facebook-tilien määrä jaettuna valtion väestön määrällä.  Kyseisen sosiaalisen median ollessa (ainakin länsimaisesta näkökulmasta) lähes yksi nykyajan ihmisen perusominaisuuksista, voi tämän suhdeluvun avulla päätellä alueen kulttuurisista ominaisuuksista. Vertailemalla toisessa kuvassa näkyvää karttaa ylläolevaan ensimmäiseen karttaan voi mahdollisesti saada paremman kuvan valtiosta.

Kuva 2: Facebook-tilien määrä suhteutettuna väestöön Afrikan valtioissa.

Valtion varallisuus voi riippua sen omistamista luonnonvaroista. Tarkastellessa molempia karttoja sekä pohjoisemmassa että eteläisemmässä Afrikassa on öljyä, timantteja sekä internet-yhteyksiä että facebook-tilejä. Kuitenkaan valtion tuottamat raaka-aineet eivät aina tarkoita, että asukkailla olisi mahdollisuus internet – yhteyteen: esimerkiksi Norsunluunrannikon ja Liberian tienoilla löytyy timantteja, mutta vähän facebooktilejä ja internet-yhteyksiä.

Suomen järvistä ja tulvista

Käsittelyymme tuli nyt Suomi, jossa tarkastelimme erilaisia vetisyyteen liittyviä tietokantoja valuma- alueittain. Yhdistelemällä ja laskutoimituksilla saimme sekä järvisyysprosentin että tulvaherkkyyden kullekkin alueille. Tulvaherkkyydestä syntyi korpleettikartta suhteellisen helposti, lyhyen pohdinnan jälkeen päädyin suhteellisesti määräämään luokkavälit. Kamppailu järvisyysprosenttipylväiden lisäämisestä alkoi. Pylväät eivät tahtoneet olla hyvissä mittasuhteissa sekä ryhmittäytyivät päällekkäin pikkualueille. Monen epäonnistuneen mapinfo-corel yrityksen jälkeen sain kuitenkin luettavan kartan aikaiseksi vanhalla kunnon MapInfolla .

.Kuva 3 : Tulvaindeksit ja jörvesyysprosentit valuma-alueittain Suomessa.

Mikä on tulvaindeksi? Versioita tulvaindeksin laskemiseen on muutama, keskityn tässä siis kyseiseen tapaukseen. Tulvaindeksin tarkoitus selviää PAK-kurssin tiedotusbolgista: “…luku, joka kuvastaa virtaaman vaihtelua ja ottaa mukaan sekä kuivimmat kaudet että tulvaisimmat ajat.” Tulvaindeksi siis kertoo suhdeluvun, joka vertaa tulvien aikana virtaavaa vettä kuivimpinakin kausina virtaavaan veteen. Kartasta näkee, että suurimman järvisyysprosentin omaavilla alueilla on pienempi tulvaindeksi. Suurimmat tulvaindeksit on selkeästi matalimmilla seuduilla maan rannikolla, kun pienimmät mantereisimmilla alueilla. Syvällisemmin asiaa analysoi Anna Laitinen: “Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen rannikoilla savi- ja hiesumaat lisäävät veden pintavaluntaa sillä esimerkiksi saven vedenläpäisevyys on heikko.”

Aino-Maija Määttäisen hyväksi todetulla tavalla, lopuksi tämän kerran teemoja, tunnelmia ja tunteita MapInfoa kohtaan kuvaavaa musiikkia.

http://www.youtube.com/watch?v=mF-AdWKqqMw

LÄHTEET:

Paarlahti, Arttu (2014), Tulvaindeksi. Luettu 10.2.2014. https://blogs.helsinki.fi/pak-2014/ 

Laitinen, Anna (2014), Kurssikerta3. Suomen tulva-alueilta Afrikkaan, Luettu 9.2.2014.     https://blogs.helsinki.fi/annalait/

Määttäinen, Aino-Maija (2014), KK3 dataa tietokantoihin, timantteja ja tulvimista, Luettu 15.2.2014 https://blogs.helsinki.fi/ainomaim/

SYKE (2014). Valuma-alueet. Oiva-tietokanta. Luettu 11.2.2014. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp