New York Timesin Mapping America: Every City, Every Block – palvelu tajoaa mahdollisuuden tarkkailla erilaisia sosiaalisia muuttujia kartoilla ympäri yhdysvaltojen.

Vahvuuksia ja mahdollisuuksia

Palvelu on hyvin mielenkiintoinen ja paljon tarjoava. Monelle tutkijalle siinä on mahdollisuus tarkistaa tietonsa sosiaalisten muuttujien spatiaalisista eroista NY:n alueella. Palvelun yhteydessä mainitaan, että aineistoa ei voida käyttää tarkkaan paikantamiseen, vaan suuntaa-antavana esimerkkinä. Kuitenkin paikkatieto on laadukasta ja suhteellisen tarkkaa.

Palvelusta näkee helposti esimerkiksi New Yorkin alueellisen eriytymisen. Aineisto koostuu väestötiheyspisteistä, jotka vastaavat väriltään etnistä- tai roturyhmää (valkoiset, mustat, espanjankieliset, aasialaiset, muut). Kohdistamalla kursori kartalle ilmestyy kerralla yksi osa-alue, jonka kohdalta näkyvät kyseisen pienalueen etnisten ryhmien prosenttiosuudet. Myös eroja asukastiheydessä on helppo hahmoittaa sekä visuaalisesta esityksestä, että siitä että pienaluetta kohti ilmoitetaan väestömäärä.

Palvelua vahvistamassa on myös rasterikartat, jotka näyttävät jokaisen etnisen ryhmän tiheästi ja harvaan asutut alueet. Rasterikarttoja on myös useammasta koulutukseen, talouteen sekä muihin sosiaalisiin muuttujiin liittyvistä aiheista. Palvelun avulla voi siis tarkastella korrelaatiota kahden muuttujan suhteen jollain alueella, tai vaikka kahden eri kaupungin sosiaalisen rakenteen eroja ja yhtäläisyyksiä. Palvelu on oikea kultakaivos monelle tieteilijälle ja tutkijalle.

Heikkouksia ja uhkia

Vaikka “Every City, Every Block” -palvelua ei voi käyttää tarkkaan paikantamiseen, yksittäinen henkilö voi kokea palvelun yksityisyyttä loukkaavana. Lievä “isoveli valvoo”- tunne voi tästäkin palvelusta tulla, vaikka tämä johtuisikin tietoudesta Yhdysvalloissa pinnalla olleisiin yksityisyysongelmiin.

Palvelu voi vaikuttaa edistävästi etniseen eriytymiseen. Nähtyään kuinka valtaisaa on tietty etninen ryhmä tietyllä alueella, voivat toiset etnisten ryhmmät kyseenalaistaa asiointiaan, saati muuttamista tietylle alueelle . Kasper Uusi-Viitalakin pohtii, ettei ole välttämättä hyvä näyttää selkeästi, missä köyhät ja maahanmuuttajat asuvat, ensin ihmisten asenteiden ja ennakkoluulojen täytyy muuttua. Vaikka tiedon lisäämistä pidetään hyvänä asiana, ennakkoluuloja vahvistava tieto voi olla huono asia.

Ella Heikkisen mukaan,  “…Tietojen helppo saatavuus on nimittäin toisaalta vahvuus mutta toisaalta uhka. Kuka vain voi saada tietoja, ja käyttää niitä haluamiinsa tarkoituksiin. Esimerkiksi erilaiset ääriliikkeet voivat hyödyntää tietoja omien tarkoitusperiensä mukaan…”

Enemmän paikkatietoa Suomeen?

Suomeen tämäntyyppistä palvelua on erittäin vaikeaa kuvitella. Amerikkalaisessa ajattelussa on hyväksyttävämpää erotella ihmiset esimerkiksi ihonvärin perusteella, ja eri rotuja kuvaavat termit ovat yleisemmin käytettyjä kuin Suomessa. Tilastokeskuksesta on saatavilla jonkun verran aineistoa, mutta niinkuin paikkatiedon kursseillamme on useampaan otteeseen mainittu, tarkan paikkatiedon saatavuutta yleiseen käyttöön on rajoitettu yksityisyydensuojelun vuoksi.

LÄHTEET

Linkki palveluun: http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer

Uusi-Viitala, Kasper (2014), SWOT: Every city, every block. Luettu 3.3.2014.  https://blogs.helsinki.fi/kasperuu/

Heikkinen, Ella (2014), New York Times, Every City, Every Block. Luettu 13.3.2014. https://blogs.helsinki.fi/ellaheik/