Tutkimusprojektin osahanke ”Tekijän taloudellinen asema” käynnistyi elokuun loppupuolella pidetyllä taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöjen edustajille suunnatulla kick off -työpajalla. Pauli Rautiaisen vetämässä osahankkeessa tutkitaan sitä, millaisia tulovirtoja suorat tekijänoikeustulot ja niiden rinnalle kehitetyt korvaukset – esimerkiksi kirjallisuuden lainauskorvaukset ja kuvataiteen jälleenmyyntikorvaukset – tuottavat ja keitä ne hyödyttävät.

Työpajan aluksi taidepolitiikan tutkijat Taija Roiha ja Kaija Rensujeff Taiteen edistämiskeskuksesta kertoivat siitä, mitä tällä hetkellä tiedämme taiteilijoiden tekijänoikeustuloista. Alustus ja sitä seurannut vilkas keskustelu osoittivat, että tietämyksemme on sekä ohutta että virheellisille tulkinnoille altista.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että eri taiteenaloilla taiteilijoiden tulonmuodostus tapahtuu hyvin eri tavoin ja tekijänoikeustulojen merkitys taiteilijoiden tuloille vaihtelee suuresti. Taiteen edistämiskeskuksen julkaiseman Taiteilijan asema -tutkimuksen mukaan tekijänoikeustulot eivät näyttäydy kovinkaan monelle taiteilijalle merkittävänä tulonlähteenä. Roiha ja Rensujeff muistuttivat kuitenkin, että tietomme tekijänoikeustulojen merkityksestä perustuvat taiteilijoiden omaan käsitykseen, joka ei välttämättä kerro mitään tekijänoikeustulojen tosiasiasiallisesta taloudellisesta merkityksestä.

Aiempi tutkimus kertoo myös siitä, että tekijänoikeustulot jakautuvat hyvin epätasaisesti taiteilijoiden kesken. Tutkimusten valossa tekijänoikeustuloihin liittyy niin kutsuttu ”winner-takes-all” -asetelma, jossa menestyvät taiteilijat saavat suurimman osan myös tekijänoikeustuloista, kun taas taiteilijoiden enemmistö saa vain niukasti tai ei laisinkaan tekijänoikeustuloja.

Tähän mennessä tehty tutkimus jättää paljon kysymyksiä avoimeksi. Kyselytutkimuksiin liittyy omat rajoitteensa ja kunnollisia rekisteripohjaisia tilastoja tekijänoikeustuloista ei ole olemassa, koska suoraa tietoa maksetuista tekijänoikeustuloista ei ole saatu kuin hyvin karkealla tasolla tekijänoikeusjärjestöjen itse ilmoittamista tiedoista. Jatkotutkimukselle onkin tarvetta, jotta taiteilijapolitiikassa esiin nousseisiin ongelmiin esimerkiksi tekijänoikeustulojen kohteluun sosiaaliturvajärjestelmässä voidaan vastata tietoperusteisesti.

Roihan ja Rensujeffin alustuksen jälkeen Pauli Rautiainen kertoi osahankkeen tutkimusasetelmasta pohjustaen keskustelua siitä, kuinka taiteilijoiden tekijänoikeustuloista ja niiden merkityksestä voitaisiin saada parempi kuva. Keskustelussa taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöt jakoivat näkemyksen siitä, että tekijänoikeustuloja tutkittaessa olisi tärkeää kerätä sellainen aineisto, jolla voidaan tehdä riittävän yksityiskohtaisia, esimerkiksi taiteenlajitasolle ulottuvia päätelmiä. Jotta tutkimuksen tuloksia voitaisiin pitää todellisuutta vastaavina, olisi onnistuttava toteuttamaan riittävän suureen otantaan perustuva tutkimus.

Tekijän taloudellista asemaa selvittävä osahanke jatkuu syksyllä taiteilijoiden tekijänoikeustuloja kartoittavan kyselyaineiston keräämisellä. Kyselylomakkeita valmisteltaessa on tarkoitus kuulla myös taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöjen edustajia.

Pauli Rautiainen & Vehka Hakonen