Tekijyys, tekijänoikeus ja perusoikeushaasteet

Aika: maanantai 18.11.2019 klo 14–16

Paikka: Unioninkatu 37, luentosali 1. krs (käynti pääovesta sisäpihalta; esteetön sisäänkäynti K-rapun kautta)

Tekijänoikeus ja käsitys tekijyydestä ovat murroksessa. Yhtäältä tekijänoikeus on oikeuden sisäisten muutosten vuoksi joutunut sopeutumaan ja vastaamaan myös ihmis- ja perusoikeusajatteluun. Toisaalta ulkoiset muutokset ja etenkin digitaalinen murros ovat muuttaneet käsitystä tekijyydestä ja mahdollistaneet uusia tekemisen tapoja, joita voidaan tarkastella perusoikeuslähtökohdista.

Yliopistonlehtori Riku Neuvonen (Tampereen yliopisto) haastaa esityksessään tekijänoikeuden ja tekijyyden kysymyksiä ihmis- ja perusoikeuksien näkökulmasta. Millaisia oikeuksia ja kenen oikeuksia tekijänoikeus 2010-luvulla edistää? Ovatko tekijänoikeuden rajoitukset ja rajoitusten rajoitukset muodostaneet omalakisen maailmansa?

Tutkijatohtori Anette Alén-Savikko (Helsingin yliopisto) pohtii tekijyyttä ja perusoikeuksia tekijänoikeuden rajojen ja rajoitusten näkökulmasta (mm. parodia, sitaatti). Millaisia tekemisen tiloja tekijänoikeuteen mahtuu ja miten ne kytkeytyvät perusoikeuksiin?

Riku Neuvonen ja Anette Alén-Savikko ovat Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus -projektin tutkijoita.

*

Kun kone kääntää, kuka on tekijä?

Aika: maanantai 16.12.2019 klo 14–16

Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus (Fabianinkatu 33), sali 7. Tila on 3. kerroksessa, esteetön pääsy.

Konekäännökset ovat arkea jo monilla aloilla journalistiikasta käyttöohjeisiin. Koneellisesti käännettyjä kirjojakin löytyy verkon kirjakaupoista, vaikka laatu on yhä valovuosien päässä tietokirjallisuuden vaatimasta tarkkuudesta tai kaunokirjallisen ilmaisun nyansseista. Käännösteknologia kuitenkin kehittyy ja käyttökohteet laajenevat alati, mutta kuka kehityksestä hyötyy ja kenen kustannuksella se tapahtuu?

Kääntämisen on perinteisesti ajateltu olevan luovaa työtä, ja kääntäjälle syntyy tekijänoikeus kääntämäänsä teokseen. Konekääntäminen kuitenkin haastaa monet tekijänoikeuden perusteista: ajatuksen omaperäisestä luovasta työstä sekä ajatuksen siitä, että käännöksen tekijänoikeus syntyy vain ihmistekijälle, ei koneelle tai ohjelmiston luojalle.

Käännösohjelmistot eivät synny tyhjästä, vaan perustuvat lukuisten yksilöiden luovalle työlle – olemassa oleville käännöksille, joita datapankit keräävät, hallinnoivat ja myyvät ohjelmistojen kehittäjille, jotka käyttävät käännösdataa tekoälyoppimisen pohjana. Tällä hetkellä kääntämisen tekijänoikeuksia määrittelevät osin epäselvät ja vanhentuneet säädökset, eikä ole selvää, miten tekijänoikeus ja etenkin siihen liittyvät moraaliset ja taloudelliset oikeudet tulisi määritellä uudelleen kääntämisen digitalisoitumisen myötä.

Seminaarissa konekääntämisen ja sen juridiikan asiantuntijat pitävät alustukset, minkä jälkeen on aikaa vapaaseen keskusteluun. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Professori Kristiina Taivalkoski-Shilov käsittelee puheenvuorossaan konekääntimien ja koneavusteisen kääntämisen kautta syntyvien tekstien tekijänoikeusnäkökulmia. Taivalkoski-Shilov on monikielisen käännösviestinnän professori Turun yliopistossa ja käännöstieteen dosentti Helsingin yliopistossa.

FT, tutkijatohtori Maarit Koponen tarkastelee alustuksessaan konekääntimien kehittämisessä käytettäviä aineistoja ja niihin liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä ja kompastuskiviä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden osastolla MeMAD-hankkeessa.

Lakimies Karola Baran avaa konekääntämiseen liittyviä juridisia ongelmia ja sopimuskäytäntöjä suomalaisessa kontekstissa. Baran työskentelee Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa.