Tag Archives: appropriaatio

Mikroblogaukset, osa 1: Mistä pitäisi puhua enemmän?

Hankkeemme viimeinen vuosi on kulunut tiiviisti Muuttuva tekijä -kirjan parissa ja viimeisiä tutkimusartikkeleita viilatessa. Korona iski myös meidän toimintaamme: antoisat seminaarit yliopistolla jäivät pois, emmekä pystyneet kokoontumisrajoitusten vuoksi järjestämään projektillemme kunnon peijaisia. Päätimme siksi koota projektin antia myös tänne blogiin.

Mikroblogauksissa tutkijamme kertovat muutamilla virkkeillä, mitä jäi projektivuosista mieleen ja mihin kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Koostimme postausten pohjaksi joukon kysymyksiä, joista kukin valitsi itseään eniten puhuttelevat. Julkaisemme vastaukset kysymyksiin kolmessa erässä, joista tässä ensimmäinen.

 

Sanna Nyqvist, yleisen kirjallisuustieteen dosentti (Helsingin yliopisto)

Kuka päättää tekijän asemasta?

Projektimme viisivuotisen keston aikana tekijänoikeustietoisuus on selvästi kasvanut niin tekijöiden kuin suuremmankin yleisön keskuudessa. Esimerkiksi kirjallisuuden appropriaatiota analysoidaan ja arvotetaan tekijänoikeudellisista näkökulmista useammin kuin ennen. Monille tekijänoikeuslaki näyttäytyy ”lopullisena totuutena”, vaikka se on monella tapaa puutteellinen ja kankea instrumentti kirjallisuuden säätelyyn, eikä millään muotoa tulkinnoilta vapaa alue. Projektissamme olemme nostaneet esille monia, usein käytänteinä pikemminkin kuin normeina ilmeneviä keinoja, joilla taidemaailma itse pyrkii säätelemään tekijyyttä – suojaamaan tekijöitä mutta mahdollistamaan uusien teosten synnyttämisen ja vaikutteiden ottamisen.

Mistä pitäisi puhua enemmän?

Nykyisessä tekijänoikeuspuheessa korostuvat rajoitukset ja uhkakuvat, jotka alkavat toimia ennakkosensuurin tavoin. Taiteilijat eivät uskalla toteuttaa appropriaatiopohjaisia teoksiaan, koska pelkäävät korvausvaatimuksia ja oikeudellisia seurauksia. Vastapainoksi tarvitaan myös puhetta siitä, mitä kaikkea on käytännössä mahdollista tehdä – miten monilla tavoin taiteilijat voivat ottaa inspiraatiota toisiltaan ja käyttää hyödyksi aiempia teoksia. Tekijyyden rajojen koettelu ja kartoittaminen taiteellisin keinoin pitää sallia. Taide itse tuottaa tekijyyttä koskevaa tietoa, mikä pitäisi paremmin ottaa huomioon, kun keskustellaan (juridisista) tekijänoikeuksista.

 

Pauli Rautiainen, julkisoikeuden apulaisprofessori (Tampereen yliopisto)

Mikä yllätti projektin aikana?

Tekijänoikeuden talousvaikutuksista on koko ajan vaikeampi saada tietoa. Olisin toivonut kehityksen suunnan muuttuneen.

Mistä pitäisi puhua enemmän?

Rahasta pitäisi puhua aidosti ja rehellisesti. Taidemaailmassa puhutaan toki paljon rahasta, mutta puhe on harvoin aitoa ja rehellistä.

 

Vehka Kurjenmiekka, teologian maisteri, hankkeen tutkimusavustaja ja myöhemmin tutkija

Mikä tapaaminen projektin aikana jäi erityisesti mieleen?

Taiteilijoiden haastatteleminen oli kyllä sellainen tehtävä, jota ei hevin unohda. Joukkoon mahtui niin monta persoonaltaan, työskentelytavoiltaan ja taiteeltaan erilaista tekijää, että kaikesta ennakkotiedosta huolimatta se sykähdytti ja jätti halun oppia ja nähdä lisää. Arvostukseni suomalaisia taiteilijoita ja taiteilija- sekä tekijänoikeusjärjestöjä kohtaan kasvoi entisestään.

Miten jatkat projektin aiheiden parissa?

Ajattelin itse ottaa uskon loikan ja kirjoittaa vuoden 2021 alussa kahden kuukauden ajan romaania saamallani apurahalla. Tuskinpa sitä uskaltaisin tehdä, ellen olisi projektin aikana saanut yhä uudelleen ja uudelleen kuulla taiteilijoilta itseltään, että taide on siihen liittyvien riskien arvoista.