Viikko 3: Tietokantaliitokset, konfliktit ja tulvahuiput

Kolmannella kurssikerralla teimme kaksi tehtävää: tarkastelimme tilastoja Afrikkaan liittyen (timanttikaivoksia, konfliktitapahtumia, öljynporausalueita ja taistelujen maksimilaajuuksia) ja teimme tulvaindeksikartan. Kurssikerralla harjoittelimme mm. tietokantaliitoksia ja ulkoisen tietokannan liittämistä MapInfoon, erilaisten kyselyjen tekemistä aineistolla ja uusien tietokantojen luomista. Käytössäni oli tietokannat Afrikan timanttikaivosten, öljykenttien ja taistelukenttien sijainneista, jotka liitin MapInfossa siistittyyn tietokantaan Afrikan valtioista. Laskin näiden muuttujien lukumäärät kullekin valtiolle.

Kurssikerran jälkeen piti pohtia mitä tehtävässä annetuilla Afrikkaan liittyvillä lisämuuttujilla voisi tehdä ja päätellä. Kaikki tehtävässä annetut muuttujat ovat jollain tavoin hyödynnettävissä ja niitä voi pohtia ajallisesti ja alueellisesti. Olisi mielenkiintoista nähdä ajallisesti, miten timanttikaivosten löytämisvuosi ja kaivausten aloitusvuosi ovat suhteessa konfliktien tapahtumavuoteen. Sama myös öljykenttien tapauksessa. Onko konflikteja syntynyt enemmän ennen vai jälkeen näiden löytämisen? Kristiina Koivu toteaa blogissaan, että kiistellyt luonnonvarat ovat usein konfliktien taustalla ja hän antaa mielenkiintoisen esimerkin Sierra Leonen sisällissodasta, jossa timanttikaivosten tuotoilla rahoitettiin kumpaakin osapuolta (Koivu, 2017). Voisi siis kuvitella, että konflikteja on syntynyt enemmän niiden luonnonvarojen löytämsivuosien jälkeen.

Timanttikaivosten/öljykenttien tuottavuusluokittelu eri vuosina olisi mielenkiintoista verrata konfliktien tapahtumavuosiin.  Voisi kuvitella, että tuottavuuden ollessa alhainen, taloudellinen tilanne on huonompi, jolloin ihmisiä ehkä irtisanotaan ja konflikteja olisi enemmän. Seuraavaksi olisi kiinnostavaa nähdä, miten laajalle konfliktit ovat levinneet: sisältyvätkö kyseiset kaivokset tai porausalueet taistelualueiden sisälle. Internetkäyttäjien lukumäärää voidaan käyttää, jos halutaan katsoa miten konfliktit vaikuttavat lukuihin: kasvaako vai väheneekö internetkäyttäjien lukumäärä.  Ja onko toisaalta internetkäyttäjien suuri määrä vaikuttanut konfliktien syntyyn eri vuosina. Toisaalta voidaan pohtia, tuovatko timantti- tai öljyvarat rikkautta maahan ja sitä kautta lisäävätkö nämä internetkäyttäjien määrää.

Tietokantojen kanssa leikkimisen jälkeen tein kartan, joka esittää tulvaindeksin ja järvisyys-prosentin Suomessa eri valuma-alueilla. Kuten kartassa näkyy, kyseessä on selkeä negatiivinen korrelaatio, sillä siellä missä järvisyys-prosentti on suurin, on tulvaindeksi pienin. Tässä on järkeä, sillä järvet tasoittavat tulvahuippuja ja pienen järvisyysprosentin omaavilla alueilla ei ole paikkaa minne ylimääräinen vesi voisi varastoitua.

Kuva 1. Tulvaindeksi ja järvisyys (%) Suomessa vuonna 2015.

Rannikolla tulvaindeksi on suurempi myös, koska meritulvat vaikuttavat niihin. Rannikoilla on suurimmat joet, jotka myös tulvivat herkemmin kuin järvet. Rannikoilla on myös aika paljon asutusta, mikä taas tarkoittaa enemmän rakennettua pinta-alaa, joka ei ime vettä. Pieni järvisyys-prosentti yhdistettynä rannikkoalueeseen suurentaa tulvaindeksiä. Myös Pohjanmaan alavat alueet lisäävät tulvariskiä. Kristiina Koivu pohti blogissaan, että Pohjois-Suomessa routa myös estää veden imeytymistä ja keväisin sulamisvedet ovat suuria, minkä takia tulvaindeksi on suurempi (Koivu, 2017). Tämä kävisi järkeen. Kartta on mielestäni onnistunut ja osoittaa hyvin vesivarastojen tärkeyden. Uskon, että tietokantaliitosten tekeminen tulee olemaan tärkeä taito jatkossakin.

 

Viitteet:                                                                                                                                              Koivu, K. (2017). Kurssikerta 3: Tietokantojen käytön harjoittelua. <https://blogs.helsinki.fi/koivukri/2017/02/08/kurssikerta-3-tietokantojen-kayton-harjoittelua/>.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *