TAIKA-hankkeen tulokset

Taide – Uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä

 

Taidelähtöiset menetelmät ovat tulleet osaksi työelämän kehittämistä, mutta Suomessa niiden vaikutuksia on tutkittu vasta vähän. TAIKA-hanke on tuottanut uutta tutkittua tietoa taidelähtöisillä menetelmillä aikaansaaduista vaikutuksista ja taidelähtöisten menetelmien käytöstä työkontekstissa.

Taidelähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan työelämäkontekstissa esimerkiksi teatterin, tanssin, kuvataiteen, kirjoittamisen tai musiikin menetelmien käyttämistä osana organisaation, työyhteisön tai henkilöstön kehittämistä. Näitä menetelmiä käytetään ammattilaisen ohjauksessa; osanottajien ei tarvitse hallita mitään taiteenlajia, eikä tavoitteena ole tuottaa “hienoa” taideteosta vaan hyvä prosessi, jonka vaikutukset osanottajat kokevat itsessään.

Taidelähtöisiä menetelmiä työelämässä käyttävien ammattikunta on muotoutumassa. Kyse on monimuotoisesta toimijajoukosta, johon kuuluu taiteilijoita, soveltavan taiteen ammattilaisia ja työn kehittäjiä, jotka käyttävät taiteen menetelmiä yhtenä muiden menetelmien joukossa.

Eri orientaatiolla toimivien ammattilaisten näkemykset työstään ja sen periaatteista poikkeavat toisistaan. Onkin perusteltua todeta, että taiteen työelämäkontekstissa toimii erilaisia toimijoita, joita ei kannata niputtaa yhteen kategoriaan, eikä pyrkiä kuvaamaan yhdenlaisella sanastolla. Osa toimijoista sitoutuu soveltavan taiteen käsitteeseen ja osa korostaa toimivansa taiteilijoina työyhteisöissä. Nämä erilaiset lähestymistavat voidaan hyväksyä ja puhua yhtäältä soveltavan taiteen ammattilaisista ja toisaalta taiteilijoista, jotka toteuttavat taideprosesseja työyhteisöissä.

Oma näkemykseni taiteesta työelämässä pohjautuu vahvasti ajatukseen siitä, että taiteen menetelmiä käyttämällä voimme lähteä saattelemaan yksilöiden ja koko työyhteisön mielentilaa liikkeeseen, tilanteeseen, jossa ihmisten ja koko työyhteisön luovuus ja tunnistamattomat voimavarat saavat tilaa.

Parhaimmillaan työyhteisön keskuudessa käynnistyy prosessi, jossa voi tulla näkyväksi jotain, jota normaalissa työarjessa on vaikea tunnistaa, tai josta voi olla vaikea puhua: voi paljastua vakiintuneita rooleja, keskustelun tapoja ja rutinoituneita käyttäytymismalleja – ja ennen pitkää voi löytyä uusia näkökulmia asioihin ja tekemiseen.

Oleellista on, että koko työyhteisön mielentilaa saatellaan liikkeeseen niin, että voi syntyä kollektiivisesti jaettu kokemus, työarjen vaatimuksista vapaa tila, jossa tyypillisesti koetaan lähentymistä työtovereihin, ammattirajojen madaltumista, luovuuden heräämistä, rentoutumista, virkistymistä, hyvinvointia ja yhteistä ilon ja rauhan kokemusta. Näitä kokemuksia on mahdollisuus siirtää taidetoiminnan piiristä työarkeen, varsinkin jos prosessi on ollut tarpeeksi pitkä, niin että keskinäinen luottamus on riittävästi vahvistunut.

Kaikki TAIKA-hankkeiden (TAIKA I ja TAIKA II) yli 20 työyhteisössä toteuttamat pitkäkestoiset taideprosessit saivat aikaan ainakin joitakin positiivisia vaikutuksia organisaation, työyhteisön tai yksilöiden tasolla. Tarkempia kuvauksia prosesseista voi lukea hankkeen julkaisuista. Hankkeiden toteuttaman taidetoiminnan piirissä oli mukana noin 600 työntekijää eri työpaikoilta, joten henkilökohtaiset kokemukset voivat toki vaihdella paljonkin, mutta koko työyhteisön kannalta hyviä vaikutuksia havaittiin kaikissa prosesseissa. Taidetoiminnan vaikutukset näkyvät selvimmin siinä, että se toimii yhteisöllisyyden vahvistajana edistämällä vapautunutta ilmapiiriä, avoimuutta, vuorovaikutusta, luottamusta ja kykyä sietää erilaisuutta työyhteisön sisällä.

Jokainen prosessi on toki ainutlaatuinen. Prosessiin vaikuttaa paitsi taidetoiminnan ohjaaja myös osanottajat, jotka itse vastaavat siitä, miten he heittäytyvät mukaan, mitä he haluavat saada prosessista irti, ja miten he antavat vaikutusten siirtyä työarkeen. Esimies- ja johtotasolla on korostunut vastuu siitä, miten taideprosessin kokemukset hyödynnetään työarjessa. Parhaimmillaan taidetoiminnan tuottama tieto integroituu osaksi työyhteisön muita kehittämisprosesseja (sisäiset kehittämisprojektit, työnohjaus, henkilöstökoulutus, kehityskeskustelut). Näin taidetoiminta voi antaa oman tukensa koko organisaation, työyhteisön ja henkilöstön pitkäjänteiselle kehittämistoiminnalle.

 

Anu-Liisa Rönkä
Projektipäällikkö

 

Lisätietoa TAIKA-hankkeessa toteutetuista yhteistyöprojekteista:

TAIKA_Yhteistyöprojektit

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *