Sipilän laskuoppia

Juha Sipilän hallitus esitteli toissapäivänä toimensa kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on kuuluisa viiden prosentin kilpailukykyhyppy, jolla on tarkoitus täyttää osa kymmenen miljardin euron suuruiseksi arvioidusta kestävyysvajeesta. Kuitenkin vain pieni osa, sillä neljä miljardia aiotaan kattaa säästöillä ja toiset neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla. Jäljelle jäävät kaksi miljardia toivotaan saatavan kokoon kilpailukykyä parantavilla toimilla, joitta ovat hallituksen tiedotteen mukaan ”kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen”. Kun tällä esityksellä ei uskoakseni edistetä palkkamalttia eikä paranneta tuottavuutta, ovat esityksen tavoitteet kestävyysvajeen näkökulmasta vaatimattomat.

Hallitus on lyönyt tarkat numerot pöytään mutta niiden perusteluja ei ole esitelty. Käytössä on vain pääministeri Sipilän esitys tiedotustilasuudessa, jossa hallituksen suunnittelemien toimien taloudelliset vaikutukset esitettiin alle kopioidun taulukon muodossa.Kilpailukykytoimet 2015 09 08

SAK:n pääekonomisti Olli Koski on löytänyt laskelmista 300 miljoonan aukon. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksiköllä ei voi alentaa yksikkötyökustannuksia samalla prosenttimäärällä, koska maksu peritään palkkasummasta − ei kokonaistyökustannuksista, johon kuuluvat kaikki palkan lisäksi tulevat sivukulut. Oman arvioni mukaan aukko on vuoden 2014 kansantulotilastojen perusteella laskien hieman pienempi eli 220 miljoonaa. Sosiaaliturvamaksujen alennus pienentäisi yksikkötyökustannuksia 1,4 prosentilla ja kokonaisvaikutus jäisi 4,7 prosenttiin − alle 5 prosentin haamurajan, jota hallitus näyttää selvästi tavoitelleen.

Sipilän esittelemässä laskelmassa toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu kahdella yhteismitattomalla mittayksikköllä: prosentteina yksikkötyökustannuksista kansantalouden yksityisen sektorin osalta ja miljoonina euroina julkisen sektorin osalta. Yritetäänpä tehdä luvut yhteismitallisiksi edelleen vuoden 2014 kansantulotilastoihin nojaten.

Sosiaaliturvamaksujen alennus pienentäisi yksityisten työnantajien työkustannuksia miljardilla. Loput yksityiseen sektoriin kohdistuvat toimet, olettaen että ne on laskettu oikein, alentaisivat yksikkötyökustannuksia 3,3 prosentilla. Vuoden 2014 tasossa se tarkoittaa 2,4 miljardia. Kun siihen lasketaan julkisen sektorin 1,4 miljardia, voidaan laskea koko kansantalouden palkansaajakorvausten alentuvan 3,8 miljardilla (tässä ei siis mukana tuo miljardin sosiaaliturvamaksujen alennus). Jos tuosta 3,8 miljardista vähennetään työnantajan sivukulut jää yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien kokonaismenetykseksi 3 miljardia. Jos oletetaan veroprosentiksi 30, supistuisi palkansaajien nettopalkka 2,1 miljardilla: reilu prosentti bruttokansantuotteesta tai tonni jokaista palkansaajaa kohti. Se on suuri supistus kotimaiseen kysyntään.

Hallituksen paketin kokonaishinnaksi tulee siis 4,8 miljardia, joka on 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yllä olevassa taulukossa julkisen sektorin menot supistuvat 1,4 miljardilla, mutta samaan aikaan pienetyvät tulotkin. Kun sosiaaliturvamaksujen alennus vähentää julkisen sektorin tuloja miljardilla ja verotulojen supistuminen suurin piirtein saman verran (0,9 mrd. tuon 30 prosentin veroasteolettaman mukaan) kasvattaa paketti julkisen sektorin alijäämää puolella miljardilla (= 1,4 − 1,0 − 0,9) eli 0,2 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisää kiinnikurottavaa leikkauksilla tai kulutusverojen korotuksilla, jotka taas vähentävät kotimaista kysyntää, jotka taas jne.

Yllä oleva on tietenkin yksinkertaista laskuoppia olettaessaan, että kansantalous pysyy muuten entisellään, kun työvoimakustannuksia muutetaan. Tällaisen yksinkertaisen aritmetiikan tuolla puolen avautuu se kuuluisa dynaamisten vaikutusten maailma, jossa miinukset vaihtuvat plussiksi ja työpaikkoja syntyy, vaikka kysyntä supistuu.

15 thoughts on “Sipilän laskuoppia

  1. Prof Heikkinen,

    Ensin kiitoksia yhdestä suomen kiinnostavimmista alan blogeista.

    Sitten asiaan, viimeisimpään kirjoitukseen.

    En toistaiseksi ole julkisuudessa nähnyt juurikaan laskelmia palkkojen laskun vaikutuksista tuloverokertymään, tätä lukuunottamatta.
    Jotenkin ensi katsannossa näyttää siltä että stemmaako tuo ilmoitettu palkkojen laskun tuottama säästö valtion palkkamenoissa?

    Onko siinä tosiaan huomioitu tuloverokertymän lasku, eli valtion tulojen supistuminen? Tarkasteltuna vain näin puhtaan aritmeettisesti, ennen käyttäytymismuutoksia, dynaamisia kerrannaisvaikutuksia ja maagisia asteriskeja?

    Koko palkkasumma 80 mrd€, muut kuin yksityisen palkat siitä, mitä, 40 pinnaa.

    Ulkomuistista kaivan että julkisella sektorilla nyt leikattavien ylitöiden ja muiden lisien osuus 25% palkkasummasta, 32mrd:a, ollaan 8 miljardissa joka karkeasti puolittuu esitetyillä muutoksilla.

    Jos koko palkkasummasta sama neljännes ylkkyjä ja muita lisiä, laskevat verotulot tolla 30% oletuksella, ee, 6 miljardia.

    Paljon tuli nyt stetsonista vedettyjä lukuja, mutta, näillä näyttäs vaikutus tuloverokertymään elikkäs valtion tuloihin olevan pari miljardia suurempi kuin alennusten vähentämät palkkamenot.

    Tietty mun stetsonluvut ja hihasta vedetyt laskut todnäk ovat päin prinkkalaa, mutta,
    Missä ovat laskelmat vaikutuksista tuloverokertymään, ja sisältyvätkö ne sipilän PDF:ssä ilmoitettuihin valtion säästöihin, vai onko siinä säästöinä todellakin näkyvillä vain julkisen sektorin maksamien palkkojen lasku ”bruttona” ennen valtion ja kuntien tulojen niitä vastaavia muutoksia?

    Menikös tämä nyt näin?

    • Hyviä kysymyksiä. Oletin, että laskelmissa ei otettu huomioon muutoksia tuloverokertymässä vaan vain julkisen sektorin työvoimakustannuksissa. Kaipa hallitus pian esittelee tarkempia laskelmia. Siihen asti voidaan vetää stetsonista.

      • Kiitoksia vastauksesta.

        Eihän se kai voi olla mahdollista että tämän kaliiberin päätöksiä tehdään ilman että joku jossain on tuon laskenut.

        Eihän?

        • Siis, mitä taloutta, historiaa ja nykypäivää koskevien harrastusten pohjalta olen havaintoja tehnyt, en valitettavasti olis lainkaan hämmästynyt vaikka tämä tylsä aritmetiikkapuoli laskelmista olis unohtunutkin ja pohjana olis vain dynaamiset kerrannaisvaikutukset.

          Toivottavasti olen väärässä.

          • Yksityiskohtaiset laskelmat ja perustelut kuultaneen, kun pääministeri Sipilä tuo hallituksen esittämät toimenpiteet eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun 2015 loppuun mennessä.

    • Jaa-a. Budjetin yhteydessä julkistetut dokumentit olivat sangen murheellista luettavaa. Kai tämä nyt tuli nähtyä että stetsonista vetäminen on aivan pc toimintaa nykyään, ihan joka tasolla.

  2. PS:nä edelliseen, yks edellisestä unohtunut liikkuva osa oli vielä se miten vaikuttaa julkisen sektorin sosturvamaksu, joka siis ei laske 80% kuten yksityisellä puolella vaan pysyy ennallaan.

  3. Jos nyt yksityiseltä sektorilta säästyy miljardeja, niin et osannut laskea, että paljonko sillä voitaisiin työllistää työttömiä?

    Ja vaikka mitään ei tehtäisi, niin se silti se kasvattaisi yhteisöverotuloja?

  4. Analyysi on tietysti hiukan epäreilu, kuten itsekin lopussa toteat. Jos oletet, että toimenpiteellä ei ole haettua vaikutusta niin saat sellaisen lopputuloksen kuin haluat. Kustannuskyvyn parantamisella haetaan työllistävää vaikutusta ja olet olettanut, ettei sitä ole. Näin yhdellekään työllisyyttä parantavalla toimella ei voi olla vaikutusta, vain kustannuksia.

    • Olet tietenkin oikeassa: jos yksityisen sektorin yksikkötyökustannusten alennus luo työpaikkoja, se edistää tulevaa talouskasvua. Julkiselle sektorille ei kaiketi kuitenkaan ajatella luotavan tällä keinoin uusia työpaikkoja? Halusin tällä stattisella laskelmalla selventää (itselleni) paketin vaikutuksia (vaikkapa julkiselle taloudelle), kun hallitus ei ole niitä kovin hyvin esitellyt. Koko argumentointi tuottavuus- tai kilpailukykyhypyn tiimoilta on ollut varsin sekavaa, eikä tämä esitys juuri selkeytä tilannetta. Poliittisena ratkaisuna paketti on mielestäni ongelmallinen, koska se uhkaa tärkeämmän tavoitteen, pitkän aikavälin palkkamaltin toteuttamista. Näin hallitus tuhlaa poliittista pääomaansa operaatioon, jonka hyödyt saattavat jäädä vähäisiksi.

  5. Onko näihin säästöihin laskettu sitä, kun kansa saa vähemmän palkkaa, on sen ostettava halvempia tuotteita. Luomut ja käsityöt jäävät valitettavasti hyllylle ja halpatuonti on vaarassa lisääntyä. Entäs kun lomat lyhenevät, ja vakituiset työntekijät ovat töissä, ei sijaisia enää palkata ja meiltäkin pari hyvää, pitkäaikaista sijaista joutuu pellolle. Ei ainakaan meillä lisää vientiä eikä tuo lisää työpaikkoja.

  6. Onkohan työnantajille asetettu työllistämisvelvollisuus sitä vastaan, että sosiaaliturvamaksua alennetaan 1.72%? En ole missään uutisessä nähnyt tällaista esitystä? Hallitusko vaan toivoo, että tämä toimisi porkkanana työllistää? Toimiko aiempi työnantajille suunnattu työnantajamaksujen alennus porkkanana työllistämiselle? Uutisten mukaan summa valui työnantajille ja sijoittajille rikastuttaen heitä. Rahaa siis on Suomen maassa. Miksi sitä on niin vaikea suoda heille, jotka tekevät sen työn ja tuloksen yrityksiin ja luovat hyvinvointia julkisella sektrorilla kansalaisille?? Miksi kaiken rahan pitää kertyä yksille?

  7. Minulle ei selvinnyt mistä eristä koostui summa 4,8 mrd tässä lauseessa ”Hallituksen paketin kokonaishinnaksi tulee siis 4,8 miljardia”

    • Se on yksityisen + julkisen sektorin ”säästöt” bruttona, vain suuruusluokan hahmottamista varten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *