Helsingin yliopisto
Suomi on pieni maa, jolla tuntuu olevan vaihtelevan kokoinen kansallinen itsetunto − myös mitä tulee maan taloudelliseen kyvykkyyteen. Tältä tuntuu, jos vertaa niitä menestystarinoita, joita olemme itsellemme itsestämme vuosien mittaan kertoneet, niihin shokeeraaviin rinnastuksiin, joilla nykyään itseämme ruoskimme. Vaalien alla peloteltiin Kreikan varoittavalla esimerkillä (merkintäni tästä), ja hallitusta kokoava Juha Sipilä jaksoi vielä nostaa saman uhkakuvan esiin viime tiistaina (12.5.). Jatka lukemista ”Houkutteleva pieni pohjoinen maa”
74 minuutin suhdanneselfie
Hallitusneuvottelut etenevät vauhdilla. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb otti aikaa ja kehui tulosta: ”Viime hallitukselta meni neljä vuotta yhteisen tilannekuvan saamiseen, nyt siihen meni yksi tunti ja 14 minuuttia.” Vertailuun sisältyy tietenkin moite hänen edeltäjänsä Jyrki Kataisen kevään 2011 suoritusta kohtaan. Jälkiviisaushan on, kuten Konsta Pylkkänen tiesi, ”kaikista paras ja imelin” viisauden lajeista. Historioitsijat nauttivat tätä herkkua työkseen, mutta ovat sille persoja poliitikotkin − näemmä vaikka oman puolueen miestä tulisi samalla hutkaistuksi. Jatka lukemista ”74 minuutin suhdanneselfie”
Mistä kasvua?
Euroopan komissio tarkensi kevään talousennusteessaan (5.5.) Euroopan kasvunäkymiä hieman myönteisempään suuntaan. Komissio ennustaa, että EU:n kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,8 % ja ensi vuonna 2,1 %. Euroalueen kasvu jää vaisummaksi: sen arvellaan olevan 1,5 % tänä vuonna ja 1,9 % vuonna 2016. Suomi jää tästäkin jälkeen: komissio arvioi taloutemme kasvavan 0,3 % tänä ja 1,0 % ensi vuonna. Se on vähemmän kuin valtiovarainministeriö kuukausi sitten ennusti (0,5 % ja 1,4 %) ja vähemmän kuin komissio kolme kuukautta sitten arvioi. Komission uusi ennuste ei siis sekään vala uskoa Suomen talouden kasvunäkymiin, joiden historiallista vaisuutta esittelin edellisessä merkinnässäni. Jatkan tässä 15 seuraavan vuoden kasvunäkymien pohdintaa. Jatka lukemista ”Mistä kasvua?”
Vain laaksoa, ei kukkulaa
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkisti kolmisen viikkoa sitten (14.4.) kevään taloudellisen katsauksensa. Siinä se esittää arvionsa myös Suomen talouden kasvunäkymistä. IMF ennustaa Suomelle kuluvalle vuodelle 0,8 prosentin talouskasvua eli hieman enemmän kuin se 0,5 prosenttia, jonka valtiovarainministeriö (VM) esitti tämän kuun alussa katsauksessaan. IMF:n arvioi edelleen Suomen tuotantokuilun suuremmaksi kuin VM. IMF:n mukaan se on 3,2 % tänä vuonna ja 2,6 % ensi vuonna, kun VM:n vastaava luvut ovat 2,8 % ja 1,6 %. Toisin sanoen IMF arvioi Suomen talouden olevan VM:n laskelmia syvemmällä suhdannekuopassa. IMF:n lukuihin luottavan on entistä vaikeampi perustella finanssipolitiikan kiristystä tänä ja ensi vuonna. Jatka lukemista ”Vain laaksoa, ei kukkulaa”
Elvytys, ennusteet ja epävarmuus
Finanssipolitiikka olisi yksinkertaista puuhaa, ellei siinä olisi kolmea pulmaa: suunta, mitoitus ja ajoitus. Tämä on nähty myös viimeaikaisessa talouspoliitisessa keskustelussa, jonka vilkastumisesta kiitos kuluu Aalto-yliopiston taloustieteen professorille Pertti Haaparannalle. Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa (22.3.) hän moitti leikkauslistoihin keskittynyttä talouspuhetta epä-älylliseksi. Omaa elvytysmyönteistä kantaansa Haaparanta on perustellut laajasti blogikirjoituksissaan sekä Talous ja yhteiskunta -lehdessä julkaistussa artikkelissa. Leikkauspolitiikan puolustajat ovat korostaneet Suomen talousongelmien rakenteellista luonnetta, johon suhdannepolitiikka ei auta. Asiaa monimutkaistaa se, että näkemys tämän hetken ja lähivuosien suhdannetilanteesta nojaa arvioon ”tuotantokuilusta” eli siitä, kuinka kaukana bruttokansantuote (bkt) on potentiaalisesta kokonaistuotannosta. Tämä puolestaan riippuu sekä potentiaalisen bkt:n laskelmista että tulevasta talouskasvusta, jonka arvio tuntuu muuttuvan ennuste ennusteelta. Samalla muuttuu siis arvio tuotantokuilusta eli käsitys Suomen talouden suhdannekuvasta. Jatka lukemista ”Elvytys, ennusteet ja epävarmuus”
Kreikka-kortti käytössä
Suomi on pudonnut talouskasvulla mitaten Euroopan jälkijoukkoon. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomen bruttokansantuotteen (bkt) määrä pienentyi 0,3 prosenttia edellisen neljänneksen ja 0,1 prosenttia vuoden 2013 viimeisen neljänneksen bkt:sta. Eurostatin viime viikolla julkistaman tilaston mukaan talouskasvu on tällä hetkellä heikompaa EU-maista vain Italiassa ja Kyproksessa sekä ilmeisesti Kroatiassa, jonka vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tiedot puuttuvat. Bkt kasvoi vuoden takaiseen verrattuna jopa Kreikassa, josta näyttää tulleen pelotteluesimerkki suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Viime viikolla Kreikka-kortin löivät pöytään Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Jatka lukemista ”Kreikka-kortti käytössä”
Deflaatiota vai ei?
Kuluttajahinnat alentuivat euroalueella tammikussa 0,6 prosenttia Euroopan unionin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan, kertoo Eurostatin ennakkotieto. Näin jyrkkä hintatason lasku nähtiin edellisen kerran heinäkuussa 2009. Hintojen laskusuunta syventyi joulukuusta, jolloin kuluttajahinnat alentuivat 0,2 prosentilla. Arviot deflatorisen kehityksen voimistumisesta olivat tiedossa, kun Euroopan keskuspankki (EKP) päätti 22.1. omaisuuserien ostojen laajentamisesta eli rahapolitiikan ns. määrällisestä keventämisestä (käsitettä selventää Antti Suvannon kirjoitus). Esitellessään EKP:n neuvoston päätöstä pääjohtaja Mario Draghi ei kuitenkaan edes maininnut sanaa deflaatio. Miksei?
Jatka lukemista ”Deflaatiota vai ei?”
Ei edelleenkään pelkästään rakenteellista
Suomen taloudessa on rakenteellisia ongelmia. Sitä ei käy kiistäminen. Taloudellisen kasvun puute on todellinen vaiva, jonka vaikutukset tuntuvat suomalaisten elämässä nyt ja lähivuosina. Silti on liioittelua Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan Paavo Raution tapaan väittää, että ”talouden ongelma ei ole suhdanneluonteinen”. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta vauhtia ottava Rautio kirjoittaa, että taloudellinen tilanne ”on pohjimmiltaan yksinkertainen”: menot on sopeutettava pienentyneisiin tuloihin. Talouskriisin pitkittyessä ovat yleistyneet näkemykset, joiden mukaan suhdannetaantumasta puhuminen olisi ollut itsepetosta (siitä kirjoitin täällä). Mutta edelleen Suomen taloudellisiin vaikeuksiin on yhä sekä suhdanneluontoisia että rakenteellisia syitä. Jatka lukemista ”Ei edelleenkään pelkästään rakenteellista”
Valtiovarainministeriöstä valoisampaa
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi eilen uuden talousennusteensa. Sen viesti on hieman optimistisempi kuin Suomen Pankin viikontakaisen arvion. Ministeriö on alentanut kasvuarvioitaan syyskuisesta mutta vain hiukan. Tälle vuodelle VM ennustaa 0,1 prosentin kasvua, ensi vuonna talous kasvaisi 0,9 % ja vuonna 2016 jo 1,3 %. VM:n ennusteen mukaan bruttokansantuote olisi vuonna 2016 ”vain” 3,5 % vuoden 2008 tason alapuolella; Suomen Pankin ennusteen mukaan ero olisi 5 %. Ja jos kasvu jatkuisi vaikkapa prosentin vuosivauhtia saavutettaisiin finanssikriisiä edeltävä taso ”jo” vuonna 2020 eli vuonna 12 j.f.kr. (= jälkeen finanssikriisin). Jatka lukemista ”Valtiovarainministeriöstä valoisampaa”
Talousennusteiden kauheuskilpailu jatkuu
Suomen Pankki julkaisi viime viikolla talousennusteensa ja arvionsa pitkän aikavälin kasvunäkymistä. Ne korutont’ on kertomaa! Pankin näkemys Suomen talouden tulevaisuudennäkymistä on synkistynyt. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan sekä tänä että ensi vuonna. Vasta vuonna 2016 talous kasvaisi mutta vain prosentin verran, mikä myös on pankin ennuste Suomen talouden kasvuvauhdiksi seuraavan 25 vuoden aikana. Vielä kaksi vuotta sitten pankki arvioi pitkän aikavälin kasvuvauhdin olevan 1,5 prosenttia vuodessa. Jatka lukemista ”Talousennusteiden kauheuskilpailu jatkuu”