Helsingin yliopisto
Suomi viettää vajaan kolmen vuoden päästä itsenäistymisensä satavuotisjuhlaa. Juhlavuoden valtuuskunnan puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb on kutsunut ”erilaiset tahot ennakkoluulottomasti mukaan Suomen satavuotisjuhlavuoden toteuttamiseen” ja tekemään ”juhlavuodesta uudenlainen, raikas ja ajassa kiinni oleva.” Tähän kutsuun vastaan osaltani tarkastelemalla tällä foorumilla itsenäistymisen taloushistoriaa. Ajassa on tarkoitus olla kiinni mutta sadan vuoden takaisessa. Mitään raikkaustaetta en uskalla näille epäsäännöllisesti ilmestyville merkinnöille antaa. Jatka lukemista ”Ensimmäisenä kiellettiin hevosten vienti”
Kreikka-kortti käytössä
Suomi on pudonnut talouskasvulla mitaten Euroopan jälkijoukkoon. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Suomen bruttokansantuotteen (bkt) määrä pienentyi 0,3 prosenttia edellisen neljänneksen ja 0,1 prosenttia vuoden 2013 viimeisen neljänneksen bkt:sta. Eurostatin viime viikolla julkistaman tilaston mukaan talouskasvu on tällä hetkellä heikompaa EU-maista vain Italiassa ja Kyproksessa sekä ilmeisesti Kroatiassa, jonka vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tiedot puuttuvat. Bkt kasvoi vuoden takaiseen verrattuna jopa Kreikassa, josta näyttää tulleen pelotteluesimerkki suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Viime viikolla Kreikka-kortin löivät pöytään Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Jatka lukemista ”Kreikka-kortti käytössä”
Deflaatiota vai ei?
Kuluttajahinnat alentuivat euroalueella tammikussa 0,6 prosenttia Euroopan unionin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan, kertoo Eurostatin ennakkotieto. Näin jyrkkä hintatason lasku nähtiin edellisen kerran heinäkuussa 2009. Hintojen laskusuunta syventyi joulukuusta, jolloin kuluttajahinnat alentuivat 0,2 prosentilla. Arviot deflatorisen kehityksen voimistumisesta olivat tiedossa, kun Euroopan keskuspankki (EKP) päätti 22.1. omaisuuserien ostojen laajentamisesta eli rahapolitiikan ns. määrällisestä keventämisestä (käsitettä selventää Antti Suvannon kirjoitus). Esitellessään EKP:n neuvoston päätöstä pääjohtaja Mario Draghi ei kuitenkaan edes maininnut sanaa deflaatio. Miksei?
Jatka lukemista ”Deflaatiota vai ei?”
Ei edelleenkään pelkästään rakenteellista
Suomen taloudessa on rakenteellisia ongelmia. Sitä ei käy kiistäminen. Taloudellisen kasvun puute on todellinen vaiva, jonka vaikutukset tuntuvat suomalaisten elämässä nyt ja lähivuosina. Silti on liioittelua Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan Paavo Raution tapaan väittää, että ”talouden ongelma ei ole suhdanneluonteinen”. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta vauhtia ottava Rautio kirjoittaa, että taloudellinen tilanne ”on pohjimmiltaan yksinkertainen”: menot on sopeutettava pienentyneisiin tuloihin. Talouskriisin pitkittyessä ovat yleistyneet näkemykset, joiden mukaan suhdannetaantumasta puhuminen olisi ollut itsepetosta (siitä kirjoitin täällä). Mutta edelleen Suomen taloudellisiin vaikeuksiin on yhä sekä suhdanneluontoisia että rakenteellisia syitä. Jatka lukemista ”Ei edelleenkään pelkästään rakenteellista”
Valtiovarainministeriöstä valoisampaa
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi eilen uuden talousennusteensa. Sen viesti on hieman optimistisempi kuin Suomen Pankin viikontakaisen arvion. Ministeriö on alentanut kasvuarvioitaan syyskuisesta mutta vain hiukan. Tälle vuodelle VM ennustaa 0,1 prosentin kasvua, ensi vuonna talous kasvaisi 0,9 % ja vuonna 2016 jo 1,3 %. VM:n ennusteen mukaan bruttokansantuote olisi vuonna 2016 ”vain” 3,5 % vuoden 2008 tason alapuolella; Suomen Pankin ennusteen mukaan ero olisi 5 %. Ja jos kasvu jatkuisi vaikkapa prosentin vuosivauhtia saavutettaisiin finanssikriisiä edeltävä taso ”jo” vuonna 2020 eli vuonna 12 j.f.kr. (= jälkeen finanssikriisin). Jatka lukemista ”Valtiovarainministeriöstä valoisampaa”
Talousennusteiden kauheuskilpailu jatkuu
Suomen Pankki julkaisi viime viikolla talousennusteensa ja arvionsa pitkän aikavälin kasvunäkymistä. Ne korutont’ on kertomaa! Pankin näkemys Suomen talouden tulevaisuudennäkymistä on synkistynyt. Bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan sekä tänä että ensi vuonna. Vasta vuonna 2016 talous kasvaisi mutta vain prosentin verran, mikä myös on pankin ennuste Suomen talouden kasvuvauhdiksi seuraavan 25 vuoden aikana. Vielä kaksi vuotta sitten pankki arvioi pitkän aikavälin kasvuvauhdin olevan 1,5 prosenttia vuodessa. Jatka lukemista ”Talousennusteiden kauheuskilpailu jatkuu”
Aava nukkuu jo Suomen pampa
Onko Suomi Argentiinan tiellä, kysyy elinkeinoministeri Jan Vapaavuori provosoiden. Suomen talous ”on surkeassa jamassa”, hän kirjoittaa ja kertoo historiasta löytyvän ”aikansa huippusuorittajia, jotka hukkaavat elinvoimansa, näivettyvät ja putoavat kärjestä keskikastiin”. Argentiinalle kuulemma ”kävi näin aikoinaan”. Vapaavuorelle sen sijaan on käynyt vähän kuin Saukille, joka kirjoitti Olavi Virran vuonna 1956 tulkitsemaan Tango Desireehen ikimuistoisen lauseen: ”Aava nukkuu jo Argentiinan pusta.” Suomen nykyiset talousongelmat näet ovat likimain yhtä kaukana Argentiinan taloushistorian kokemuksista kuin Unkarin pusta on Argentiinan pampasta. Jatka lukemista ”Aava nukkuu jo Suomen pampa”
Onko valtiovarainministerin värillä väliä?
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt julkisuudessa useitakin talouspoliittisia puheenvuoroja. Pari viikkoa sitten hän arvosteli neljää viimeistä hallitusta (Vanhanen II, Kiviniemi, Katainen ja Stubb) mielikuvapolitiikasta. Yksi kritiikin kohteista, vuosina 2003−2010 pääministerinä toiminut ja politiikkaan paluuta tekevä Matti Vanhanen vastasi kritiikkiin ja esitti, että Sauli Niinistön yli seitsenvuotinen valtiovarainministerikausi (1996−2003) käytäisiin läpi. Jos tällainen arvio tehtäisiin, valtionvelka olisi epäilemättä yksi mielenkiinnon kohteista. Seuraavassa joitakin pikalaskelmia aiheesta. Jatka lukemista ”Onko valtiovarainministerin värillä väliä?”
Lähentymistä ja erkaantumista
Euroopan komission parin viikon takaisen suhdanne-ennusteen toivoisi päätyvän vääriksi osoittautuvien ennusteiden – ei niin pieneen – joukkoon. Näin ainakin lukuja sinivalkoisten silmälasien läpi katseltuna, sillä ennuste povaa Suomelle varsin olematonta kasvua vuoteen 2016. Jos komission numerot pitävät paikkansa, maamme saa juhlia itsenäisyytensä sadatta vuotta taloudellisen kasvun suuruuden aikoja muistellen, kuten aiemmin kirjoitin. Jatka lukemista ”Lähentymistä ja erkaantumista”
Montako kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää vielä?
Joosefin tulkinta faaron unista on tietenkin kaikkien suhdanne-ennusteiden äiti. Faaro näki unta, että Niilistä nousi ensin seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää mutta sitten seitsemän kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää, jotka söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa. Ja mikä entistä omituisempaa, laihat lehmät näyttivät yhtä laihoilta ja rumilta kuin ennenkin, vaikka ne olivat ahmineet kauniit ja lihavat sisäänsä. Uni teki faaraon levottomaksi. Onneksi vankilasta haettu Joosef pystyi tunnetulla tavalla selittämään unen: lehmät tarkoittivat hyviä ja huonoja vuosia. Tulossa olisi seitsemän yltäkylläisyyden vuotta, jona aikana faaraon olisi varauduttava niiden jälkeen tulevaan seitsemään nälkävuoteen ottamalla talteen viidennes hyvien vuosien sadosta, Jatka lukemista ”Montako kurjaa, rumaa ja laihaa lehmää vielä?”