Brump!

Jääkö tämä loppuaan lähenevä vuosi taloushistoriaan käännekohtana? Saattaapa jäädä, vaikka monesti onkin nähty, miten helppoa on sortua liioitteluun arvioitaessa yllättävien poliittisten käänteiden taloudellisia vaikutuksia. Ne kaksi poliittista yllätystä, joiden perusteella vuosi 2016 voisi jäädä taloushistoriaan(kin), ovat tietenkin Britannian päätös lähteä Euroopan unionista ja Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi. Koska on muodikasta keksiä talouden ja politiikan ilmiöille nokkelia lyhenteitä − on BRICS-maat, grexit, brexit, joidenkin toiveissa siintävä fixit −, niin annettakoon brexitille ja Trumpin voitollekin yhteisnimi:
Lue loppuun

Britanniansulkemus

Mitähän Napoleon ajattelisi tästä? Brexitistä nimittäin. Reilut kaksisataa vuotta sitten korsikalainen yritti eristää Britannian muusta Euroopasta eli toteuttaa mannermaansulkemukseksi kutsutun kauppasaarron. Nyt nämä myöhempien aikojen brittinapoleonit tekevät sen itse! Eivät sentään toteuta Britanniansulkemusta mutta hankaloittavat kuitenkin kanssakäymistä muun Euroopan kanssa, mikä kaiken järjen mukaan heikentää Britannian pidemmän aikavälin talouskasvua. Rinnastus tottakai ontuu. Brexit, jos se toteutuu, ei tietenkään ole vaikutuksiltaan Napoleonin mannermaansulkemuksen veroinen. Yhteistä saattaa olla se, että vaikutukset Britannian talouteen ovat tälläkin kertaa vähäisemmät, kuin operaation laajemmat seuraukset. Lue loppuun