Helsingin yliopisto
… ken arvaisi huomisen, laulettiin 1950-luvun suositussa iskelmässä. Tätä sopii rallattaa talouden sakenevaan sumuun tuijottaessa. Talousennustajan osa ei ole helppo nytkään. Venäjän hyökkäyssodan talousvaikutukset yhdistettynä pandemian jälkiseurauksiin sumentavat nyt talousnäkymiä − ja synkentävätkin, mutta minkä verran, siinä ennustajan ongelma. Kaikki tuntuvat odottavan taantumaa, joten tilanne on toinen kuin kahdessa tällä vuosituhannella maailmantaloutta koetelleessa onnettomuudessa: vuosien 2008−2009 finanssikriisissä ja koronpandemian aiheuttamssa kriisissä. Nehän tulivat yllätyksinä. Jatka lukemista ”Kenpä tietäis’ sen…”
Vähemmän kipua, enemmän kasvua
Kuva koronakriisin talousvaikutuksista muuttuu nopeassa tahdissa tiedon karttuessa. Viralliset talousennustajamme valtiovarainministeriö (VM) ja Suomen Pankki (SP) ovat päivittäneet arvionsa Suomen lähivuosien talouskehityksestä. Laskelmat ovat lähentyneet toisiaan huhtikuisista: ministeriö on nostanut perusennustettaan, pankki taas on laskenut omaansa roimasti. Ennusteiden kasvu-urissa ei ole enää suurtakaan eroa, kun molemmat ennakoivat hurjaa (6,0−6,9 %) muttei kuitenkaan katstrofaalista bruttokansantuotteen (bkt) määrän supistumista tänä vuonna ja selvästi vähäisempää (2,5−3,0 %) kasvua ensi vuonna. Kumpikin ennustaa kokonaistuotannon olevan vielä 2022 viimevuotista pienempi. Jatka lukemista ”Vähemmän kipua, enemmän kasvua”
Korona − rimmaako taloushistoria?
”Historia ei toista itseään, mutta se rimmaa” (History doesn’t repeat itsef, but it rhymes), väitetään kirjailija Mark Twainin sutkauttaneen. Ilmeisesti Twain ei koskaan sanonut juuri näin (ks. selvitys), mutta tämä pikkuseikka ei tietenkään estä lentäväksi muuttunutta lausetta liitämästä edelleen. Sen siivillä voi pohtia vaikka sitä, toistaako taloushistoria itseään koronakriisissä tai löytyykö edes hyviä loppusointuja vai eikö menneisyys rimmaa lainkaan nykyhetken kanssa. Jatka lukemista ”Korona − rimmaako taloushistoria?”