Helsingin yliopisto
Milloin Suomesta tuli kansantalous: selkärajainen, sisäisesti integroitunut taloudellinen kokonaisuus? Hyviä vastauksia on varmaan useita, mutta vuotta 1809 kauemmaksi ajassa taaksepäin en itse menisi. Silloin Venäjä lohkaisi voittamansa sodan jälkeen Ruotsin valtakunnan itäiset läänit yhteyteensä puskurialueeksi. Näin syntyi Suomen suuriruhtinaskunta, joka reilut sata vuotta myöhemmin muuntui itsenäiseksi Suomen tasavallaksi.1 Kuluneeseen kahteen vuosisataan mahtuu monta tilannetta, jossa suhde Venäjään on aiheuttanut Suomelle taloudellisia murheita. Putinin hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on uusin vaihe tässä pitkässä kriisien ketjussa. Jatka lukemista ”Suomen talouden pitkä Venäjä-riski”
Kuin koira koronasta?
Suomen talouspolitiikan pitkäaikainen vaikuttaja, pitkän virkamiesuransa valtiovarainministeriön (VM) valtiosihteerinä/kansliapäällikönä päätttänyt Raimo Sailas kuoli kuukausi sittten. Hän ehti osallistua monen talouskriisin hoitoon. Ensimmäinen niistä oli 1970-luvun puolivälin taantuma, jonka ensimmäinen öljykriisi käynnisti. Tuolloin hän nuorena virkamiehenä kirjoitti pääministeri Kalevi Sorsan puheeseen arvion, että Suomi selviäisi öljykriisistä ”kuin koira veräjästä”. Ihan niin ei käynyt, ja Sorsa joutui ”kärsimään siitä loppuelämänsä”, kuten Sailas myöhemmin muisteli (HS 1.6.2013/17.7.2020). Tästä varoittavasta esimerkistä huolimatta on houkutus kysyä, voisiko Suomi selvitä koronakriisistä melkein kuin koira veräjästä.Tällä hetkellä nimittäin näyttää hyvältä. Jatka lukemista ”Kuin koira koronasta?”
Vähemmän kipua, enemmän kasvua
Kuva koronakriisin talousvaikutuksista muuttuu nopeassa tahdissa tiedon karttuessa. Viralliset talousennustajamme valtiovarainministeriö (VM) ja Suomen Pankki (SP) ovat päivittäneet arvionsa Suomen lähivuosien talouskehityksestä. Laskelmat ovat lähentyneet toisiaan huhtikuisista: ministeriö on nostanut perusennustettaan, pankki taas on laskenut omaansa roimasti. Ennusteiden kasvu-urissa ei ole enää suurtakaan eroa, kun molemmat ennakoivat hurjaa (6,0−6,9 %) muttei kuitenkaan katstrofaalista bruttokansantuotteen (bkt) määrän supistumista tänä vuonna ja selvästi vähäisempää (2,5−3,0 %) kasvua ensi vuonna. Kumpikin ennustaa kokonaistuotannon olevan vielä 2022 viimevuotista pienempi. Jatka lukemista ”Vähemmän kipua, enemmän kasvua”