Helsingin yliopisto
Koronapandemian helpottaessa alettiin toiveikkaasti odotella paluuta normaaliin. Sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti maailmantalouden ja vauhditti jo kiihtymässä ollutta inflaatiota. Uskottavuutensa puolesta taistelevat keskuspankit reagoivat tilanteeseen korkoja nostamalla. Taas puhutaan paluusta normaaliin, kun nollakorkojen aika päättyy. Mutta kuinkahan normaalia oikein on odotettavissa? Sitä sopii kysyä. Jatka lukemista ”Nousussa nyt: hinnat ja korot”
Suomen talouden pitkä Venäjä-riski
Milloin Suomesta tuli kansantalous: selkärajainen, sisäisesti integroitunut taloudellinen kokonaisuus? Hyviä vastauksia on varmaan useita, mutta vuotta 1809 kauemmaksi ajassa taaksepäin en itse menisi. Silloin Venäjä lohkaisi voittamansa sodan jälkeen Ruotsin valtakunnan itäiset läänit yhteyteensä puskurialueeksi. Näin syntyi Suomen suuriruhtinaskunta, joka reilut sata vuotta myöhemmin muuntui itsenäiseksi Suomen tasavallaksi.1 Kuluneeseen kahteen vuosisataan mahtuu monta tilannetta, jossa suhde Venäjään on aiheuttanut Suomelle taloudellisia murheita. Putinin hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on uusin vaihe tässä pitkässä kriisien ketjussa. Jatka lukemista ”Suomen talouden pitkä Venäjä-riski”