1: Tutustumista QGIS-ohjelmistoon

Hei ja tervetuloa seurailemaan MAA-202 -kurssin blogiani!

Olin itse ensimmäisen kurssikerran pois Zoom-tunnilta, mutta katselin avausluennon tallenteen, diat ja tehtäväohjeet läpi itsenäisesti jälkikäteen. ”Geoinformatiikan menetelmät 1” -avausluennon aluksi käytiin läpi kurssin aikataulut, tavoitteet, suoritettavat harjoitukset ja arviointiperusteet. Kurssi pohjautuu QGIS-ohjelmistoon, jonka avulla tutustutaan yleisesti eri paikkatietoesityksiin ja toteutetaan itse erilaisia karttaesityksiä. Samanaikaisesti pidetään yllä omaa blogisivua, joka toimii samalla henkilökohtaisena oppimispäiväkirjana – yhteisöllisyyttä ja ”interaktiivisuutta” kurssiin tuo toisten blogiteksteihin ja -töihin viittaaminen, kommentointi ja analysointi. Tällä harjoitellaan “tiedeyhteisössä toimimista”. Oppimispäiväkirjan ylläpitäminen auttaa pohtimaan omien työskentelytapojen vahvuuksia ja heikkouksia.

Tällainen erilainen kurssin suorittamistyyli vaikuttaa innostavalta ja inspiroivalta. Tykkäsin kovasti edellisen periodin ”Tiedon esittäminen maantieteessä” -kurssista, jossa pääsi konkreettisesti itse luomaan karttaesityksiä ja tutustumaan prosesseihin kartanteon taustalla CorelDraw -sovelluksen avulla. Tämä kurssi vaikuttaakin olevan samalla tavalla aktivoiva kurssi, jossa pääsee itse tekemään ja analysoimaan erilaisia kartta- ja paikkatietoesityksiä. Haasteena on toki se, että kurssi pidetään kokonaan etänä – TEM-kurssin erityisenä vahvuutena olivatkin sen live-tunnit kampuksella. Uskon kuitenkin, että suoritustavasta huolimatta tämä kurssi opettaa paljon uutta paikkatiedon hallitsemiseen, käsittelemiseen ja analysointiin liittyvistä seikoista. Tulevilla luennoilla aion aukaista itse Zoom-puhelun vanhalle lukioläppärilleni, mikä vapauttaa nykyisen tietokoneeni näytön kokonaan QGIS:n käytölle.

Odotan kurssilta erityisesti blogisivujen hyödyntämistä: on hauska lukea muiden blogitekstejä ja katsella heidän tuottamiaan karttoja, samalla omiin tuotoksiin reflektoiden. Yleisesti geoinformatiikka vaikuttaa kiinnostavalta ”tulevaisuuden alalta”, jonka opiskelemisesta ja osaamisesta on paljon hyötyä työmarkkinoilla, ja laajemminkin yhteiskunnan eri sektoreilla. Itseäni kiinnostaisi opetella yliopistossa myös koodaamisen alkeita, jotka sitten tukisivat geoinformatiikan opintoja. Kurssin tavoitteenani on myös oppia käyttämään ja hyödyntämään QGIS:iä sujuvasti.

Harjoitustehtävä

Kurssikerran teoriaosuudessa käytiin läpi eri paikkatietoon liittyviä termejä; mistä eri palasista paikkatieto koostuu sekä eri paikkatiedon esitystavoista. Teoriaosuus oli pitkälti kertausta 1. periodin ”Johdatus geoinformatiikkaan” -kurssilla läpikäydyistä asioista. Kurssikerran harjoitusosuus taas perehdytti itse QGIS-sovelluksen käyttöön, joka on itselleni täysin uusi tuttavuus.

Varsinkin tällaiseen uudenlaiseen sovellukseen tutustuessani etenen vaihe vaiheelta ohjeita tarkasti seuraten, jotta saan perustoiminnot haltuun. Työskentely on näin ensiaskeleita ottaessa melko hidasta ja kankeaa, mutta uskon, että kun tässä viikkojen myötä QGIS:iä käyttää enemmän, niin eri ominaisuudet tulevat tutummaksi ja samalla sovelluksen käyttäminen tulee sujuvammaksi. Nyt ensimmäisellä kerralla eri painikkeiden etsimiseenkin meni oma aikansa. Sain kuitenkin lopulta tehtyä jonkin näköisen koropleettikartan (kuva 1), joka visualisoi Itämerta ympäröivien valtioiden suhteutetut typpipäästöt. Ulkonäössä on hiomisen varaa, mutta opettelun myötä tyyliseikatkin paranevat. Yleisesti ottaen QGIS vaikuttaa oikein kattavalta, käyttökelpoiselta ja monipuoliselta sovellukselta, jossa riittää ominaisuuksia pilvin pimein. Legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen liittäminen karttaan sujuu käden käänteessä tulostusikkunassa (vrt. CorelDraw).

Kuva 1: Ensimmäinen QGIS:llä tehty harjoituskartta. Itämerta ympäröivien valtioiden suhteellinen typpipäästöjen osuus (%)

Kotitehtävä

Ensimmäisen luentokerran kotitehtävässä oli kolme vaihtoehtoa, joissa hyödynnettiin Suomen kuntakarttaa, ja luotiin tämän pohjalta koropleettikartta itseä kiinnostavasta aiheesta. Käytin Moodlessa olevaa valmista Suomen kuntakarttaa, johon – tulevia kuntavaaleja silmällä pitäen – latasin Sotkanetistä kuntakohtaisen aineiston vuoden 2017 kuntavaaleista: ”Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %” csv-tiedostona. Itsevarmuutta puhkuen uskottelin itselleni, että tämän aineiston liittäminen kuntakarttapohjaan join-toiminnolla onnistuisi käden käänteessä. Toisin kuitenkin kävi, ja lukuisten tutoriaalien sekä yrityksen ja erehdyksen kautta siirryin suosiolla, kärsivällisyyden loputtua, hyödyntämään kuntakartassa valmiina olevia aineistoja – toivoen, että join-toimintoa käydään läpi tarkemmin tulevilla kurssikerroilla. Suosittelen käymään kurkistamassa Annikan blogin, hän nimittäin onnistui tekemään hienon kartan Sotkanetistä ladatusta aineistosta – samalla eri työvaiheet selkeästi selittäen!

Päädyinkin luomaan koropleettikartan eri kunnissa sijaitsevista kesämökkien suhteellisista määristä (kuva 2). Nämä kuntakartan valmiit muuttujat ovat vuodelta 2015. Kartan luominen sujui melko vaivattomasti, ohjeista piti vain tarkistaa suhteellisten lukuarvojen tekeminen. Luokka-arvojen rajoiksi valitsin “natural breaks”, joka jakoi luokat mielestäni järkeviin eri kokonaisuuksiin.

Kuva 2: Kesämökkien suhteellinen osuus kunnittain vuonna 2015 (%)

Kartasta voi huomata, että erityisesti Etelä-Suomessa ja rannikkokaupungeilla kesämökkien suhteelliset osuudet ovat isot. Myös erityisesti tietyissä Järvi-Suomen kunnissa kesämökkejä on paljon; tyypillinen suomalainen miljöö järven rannalla viehättää. Sisämaassa, eritoten Pohjanmaan alueella, osuus taas on pienempi. Tämä voi selittyä ainakin asutuksen jakautumisella; Etelä-Suomessa asuu eniten ihmisiä, eikä kesämökkiä välttämättä haluta sellaisesta kunnasta, joka sijaitsee päivän ajomatkan päässä. Naapurikuntia suositaan, ja erityisesti rannikkoalueet ovat suosittuja kesämökkien sijaintikohteita. Etuoven blogitekstissä on listattu 10 suosituinta kesämökkipaikkakuntaa; kolmen kärjen muodostavat Kuusamo, Kuopio ja Lohja. Kuusamo kiinnostaa loma-asunnon etsijiä ympäri vuoden, Kuopiossa oli Tilastokeskuksen taulukon mukaan Suomen paikkakunnista eniten mökkejä vuonna 2019 (yli 10 000), ja Lohja sijaitsee alle tunnin matkan päässä Helsingistä, mikä selittää siellä kukoistavan kesämökkibisneksen.

Kartta on ulkomuodoltaan todella yksinkertainen, mutta uskoisin, että siinä on kaikki tarvittavat peruselementit, ja se esittää eri luokka-arvoina sen mitä pitääkin. Isompi luokka-arvo alkaa kuitenkin aina samasta arvosta mihin pienempi luokka-arvo päättyy, mikä ihmetyttää minua – toimivassa alueluokituskartassa kyseiset arvot ovat erisuuruisia. Tästä suunta on eteenpäin kohti enemmän informaatiota sisältäviä karttaesityksiä!

Huomasin myös, että esimerkiksi Emilia on tuottanut blogiinsa samasta aiheesta parikin karttaesitystä – kesämökkien suhteelliset ja absoluuttiset määrät kunnittain. Absoluuttinen määrä kertookin kartan tarkastelijalle konkreettisemmin mökkien määrät, joten se on hyvä lisäys suhteellisten määrien kaveriksi!

Loppupohdinnat

Tältä ensimmäiseltä kurssikerralta käteen jäi perusteet QGIS:n toiminnasta: layerit, yksinkertaisten karttaesitysten teko, attribuutiotaulujen tutkiminen ja muokkaaminen, sekä tulostusikkunan luominen ja tärkeimpien karttaelementtien lisääminen. Sovellus vaikuttaa tarjoavan uskomattoman määrän erilaisia ominaisuuksia, ja kun sen käyttöön pääsee jyvälle, niin näitä eri toimintoja voi hyödyntää todella monipuolisten ja informatiivisten esitysten tekemiseen.

Lähteet

Halmes, E. (2021). Harjoitus 1: Tutustumista QGIS-ohjelmaan. Viitattu 30.3.2021. <https://blogs.helsinki.fi/emhalmes/2021/01/28/harjoitus-1-tutustumista-qgis-ohjelmaan/>

Innanen, A. (2021). Harjoitus 1: Koropleettikartan laatiminen QGISissä. Viitattu 23.1.2021. <https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/01/22/harjoitus-1-koropleettikartan-laatiminen-qgisissa/>

Kesämökin osto – nämä ovat suosituimmat mökkipaikkakunnat. Viitattu 26.1.2021. <https://www.etuovi.com/koti/blogi/kesamokin-osto-nama-ovat-suosituimmat-mokkipaikkakunnat/>

Kesämökit (2019). Tilastokeskus, Helsinki. Viitattu 26.1.2021. <https://www.stat.fi/til/rakke/2019/rakke_2019_2020-05-27_kat_001_fi.html>

2 Replies to “1: Tutustumista QGIS-ohjelmistoon”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *