GIM 2 viikko 6: Oma laskettelukeskus

Tällä viikolla olikin vuorossa itsenäisempää työskentelyä. Tehtävänantona oli etsiä sopiva paikka uudelle laskettelukeskukselle, tehdä alueella eri paikkatietoanalyysejä eri toimintojen sijoittamista varten ja visualisoida lopputulos karttaesitykseksi. Olen itse lasketellut vain kerran elämässäni, joten kokemusta laskettelukeskuksista tai tietoa siitä, miten niiden eri toiminnot sijoitetaan intuitiivisesti, ei itselläni juurikaan ole, mutta harjoitus oli joka tapauksessa hauska ja luovuutta ruokkiva.

Homma lähti käyntiin Paikkatietoikkunan selaamisella. Selattavaa riittikin koko Suomen laajuisesti, mutta tein alustavan aluerajaukseen Pohjois-Suomeen, jossa esiintyy yleisesti enemmän maaston korkeusvaihtelua kuin Etelä-Suomessa. Korkeuskäyrien avulla päädyin Kemijärven länsipuolelle, Enijärven eteläpuolella sijaitsevalle muutaman mäen muodostamalle kokonaisuudelle (kuvat 1 & 2), ja laskettelukeskuksen ristin nimellä Encore. Alueen suurin mäki on nimeltään Pohjaslaki, joka ulottuu korkeimmillaan noin 170 metrin korkeuteen.

 

Kuva 1. Kaavailemani laskettelukeskuksen alue ArcGIS:n pohjakartalla
Kuva 2. Encoren maantieteellinen sijainti (Paikkatietoikkuna), koordinaatit: P 66° 46,374′ I 26° 48,381′

 

Latasin alueen sisältävän Maanmittauslaitoksen 10 m x 10 m -resoluutioisen korkeusmallin Paitulista ja toin sen ArcGIS:iin. Ensimmäiseksi lisäsin kartalle korkeuskäyrät sisältävän layerin Contours-työkalulla (kuva 3). Työkalun käyttö oli helppoa ja entuudestaan tuttua – määritin korkeuskäyrien väliksi 10 metriä, koska näillä korkeusvaihteluilla se tuntui olevan passeli välistys. Tein alueelle myös rinnevalovarjostuksen Hillshade-työkalulla visualisoinnin tueksi (kuva 4).

Kuva 3. Korkeuskäyrät
Kuva 4. Rinnevalovarjostus

Näiden toimenpiteiden jälkeen ajoin alueelle Slope-työkalun, jonka avulla pystyin tarkastelemaan eri rinteiden jyrkkyyksiä asteina. Eri luokkia tuli tälle tasolle 11 kappaletta, joten päätin uudelleenluokitella sen jo tutuksi tulleella Reclassify-työkalulla. Kuvassa 5 on tämä uudelleenluokiteltu taso ja kuvassa 6 uudet luokat. Viimeisen luokan, eli 45-100 asteen rinteitä tämä alue ei sisältänytkään yhtään.

Kuva 5. Uudelleenluokiteltu slope-taso: vihreä = tasainen, josta jyrkkenee –> keltainen –> sininen –> punainen
Kuva 6. Slope-tason uudet luokat

Näiden luotujen tasojen avulla pystyinkin aloittamaan itse laskettelukeskuksen suunnitteluprosessin ja digitoinnin pariin. Itse digitointi ArcGIS:llä oli tuoreessa muistissa viime viikolta, joten sen toteuttamisessa ei ollut hankaluuksia (muita mokia kyllä tuli, niistä hetken päästä…) Päätin sijoittaa rinteiden tasaisille alueille parkkipaikan sekä tilaa ravintoloille ja majoituspalveluille – nämä digitoin yksinkertaisina polygoneina, enkä lyönyt lukkoon, että mihin tarkalleen mikäkin ravintola ja majapaikka sijoittuvat. Nämä polygonit edustavatkin vain alustavia aluevarauksia 😊

Digitoin laskettelukeskus Encoreen johtavan tien lähimmältä isolta väylältä, Kemijärventieltä, joka sijaitsee laskettelukeskuksen eteläpuolella. Hiihtohissit digitoin niin ikään katkoviivoina. Itse laskettelurinteet jaoin kolmeen eri haastavuusluokkaan – helpot, keskivaikeat ja vaikeat rinteet – aiemmin uudelleenluokittelemani slope-tason avulla. Pidin digitoidessa siis tämän tason auki, ja jaottelin rinteet niiden jyrkkyyden mukaan eri haastavuusluokkiin. Digitoinnin aikana olisi kuitenkin ollut järkevää heti aluksi asettaa tämä slope-taso osittain läpinäkyväksi, koska nyt en nähnyt alueen vesistöjä, jonka takia osa hisseistä alkoi vesialueilta ja niin ikään osa rinteistä päättyi vesistöön (kuva 7)! Vaikka talvella nämä vesialueet ovatkin jäässä, ei tämä suunnitelma ole kovinkaan intuitiivinen tai käyttäjäystävällinen.

Kuva 7. Moka digitoinnissa

 

Ei muuta kuin rinteiden reitit ja hiihtohissit uusiksi. Kuvassa 8 on valmis kartta Encoresta ja sinne alustavasti kaavailtujen toimintojen sijainneista. Kuvassa 9 on samainen alue 3D-versiona, jossa vaihdoin taustakartaksi Imagery-kartan. Pisimmästä rinteestä tuli noin 1210 meträ pitkä (toiseksi pohjoisin keskivaikea rinne).

Kuva 8. Uusi laskettelukeskus ja sen kaavailtu sisältö
Kuva 9. Encore in 3D

 

Itse visualisoinnista tuli todella yksinkertainen, ja esimerkiksi laskettelurinteitä olisi voinut digitoida alueelle enemmän. Pohjaslaen alue ei todellisuudessa liene ihanteellinen laskettelukeskukselle, koska alueella on paljon vesistöä ja melko vähän tasaista aluetta palveluiden sijoittamista varten. Lisäksi muistin jo tässä raporttia kirjoitellessani, että todella lähellä tätä uuden laskettelukeskuksen aluetta sijaitsee Pyhätunturin laskettelukeskus, ja Google Maps antoikin etäisyydeksi linnuntietä noin 30 kilometriä. Melkoinen lasketteluklusteri kehkeytyisi siis tästä alueesta.

Tämän viikon harjoitustyön hiomista olisi voinut jatkaa loputtomiin, mutta tässä vaiheessa aikapaine tuli vastaan, jonka johdosta oma työni jäi mielestäni melko yksipuoliseksi ja simppeliksi. Tein alueelle myös Aspect-tason, joka selvensi rinteiden viettosuunnan, mutta en oikeastaan hyödyntänyt sitä laskettelukeskuksen toimintoja suunnitellessani; hyödynsin siinä lähinnä vain korkeuskäyriä ja uudelleenluokiteltua slope-tasoa. Työn tekeminen hahmotti ja kertasi kuitenkin ArcGIS:n keskeisimpiä ominaisuuksia – yleisimpiä rasteri- ja vektorianalyysejä, digitointia sekä karttojen visualisointia niin 2D:nä kuin 3D:näkin.

Leave a Reply

Your email address will not be published.