Categories
Research Trips

Kenttätyömatka Kälviälle

Kirjoittaja: Lotta Leiwo

Kenttätyömatka Kälviälle

T-Bone Slimin vanhemmat ovat kotoisin Kälviältä, Keski-Pohjanmaalta. Tästä syystä Kirsti Salmi-Niklander, John Westmoreland ja Lotta Leiwo suuntasivat toukokuussa 2022 Kokkolaan ja Kälviälle kenttätyömatkalle. John on käynyt Kälviällä aiemminkin, mutta Kirstille ja Lotalle matka oli ensimmäinen. Matkan aikana vierailimme Kälviällä sekä lisäksi tapasimme Keski-Pohjanmaan Siirtolaisuushankkeen ydinporukan kanssa Kokkolassa ja keskustelimme hankkeidemme tutkimus- ja tapahtumayhteistyöstä. Hankkeemme loppuseminaari järjestetään Kälviällä ja Kokkolassa elokuussa 2023 (lue lisää täältä). T-Bone Slim Symposiumissa tarjoamme sekä tutkimus- että kulttuurisisältöä niin tutkijoille kuin laajemmallekin suomalaissiirtolaisuudesta ja T-Bone Slimistä kiinnostuneelle yleisölle.

Tässä tekstissä kerron keväisestä kenttätyömatkastamme ja esittelen hieman T-BoneSlimin sukuhistoriaa Pohjanmaalla keskittyen hänen äitinsä puoleiseen sukuun. Tämä teksti on suomennettu ja pieneltä osin muokattu sekä päivitetty käännös blogissamme 20.5.2022 julkaistusta englanninkielisestä tekstistä.

T-Bone Slimin vanhemmat ovat Brita (Priitta) Johanna Huhtaketo/ Fast(backa) ja Matti Matinpoika Leppihuhta/ Huhta/Arlund. 1800-luvun nimet saattavat aiheuttaa sekaannusta ja epäselvyyttä, koska ihmiset vaihtoivat sukunimeä asuinpaikan mukaan. Esimerkiksi T-Bone Slimin äidin sukunimet Huhtaketo ja Fast(backa) viittaavat hänen asuinpaikkoihinsa Kälviällä. Suomenkielisten nimien lisäksi nimistä oli usein myös ruotsinkielinen versio, jota käytettiin virallisissa yhteyksissä kuten tuomiokirjoissa. Tuohon aikaan tuomiokirjat kirjattiin pääasiassa ruotsiksi. Nimien perusteella tehtävää, siirtolaisiin liittyvää selvitystyötä hankaloittaa lisäksi se, että muuttaessaan maasta, monet suomalaiset käänsivät tai muuttivat nimensä paremmin uuteen, englanninkieliseen kotimaahan sopivaksi. Esimerkiksi T-Bone Slimin isä Matti muuttui Yhdysvalloissa Mattiksi tai Matthewksi. Näin ollen Suomen kirkonkirjoihin kirjatuilla suomen- tai ruotsinkielisillä nimillä ei välttämättä aina löydy suoria vastineita Yhdysvaltojen väestölaskentarekistereistä.

Matkamme aikana vierailimme T-Bone Slimin äidin puolen sukuhistoriallisissa maisemissa Kälviän maaseudulla. Oppaanamme oli kotiseutuyhdistyksen aktiivi Jukka Hilli., joka on myös perinteentuntija. Hänellä on laaja tietämys paikallishistoriasta ja häneltä löytyikin tarina jokaiseen paikkaan sekä henkilöön liittyen!

Fastbacka

Ensimmäinen paikka, jossa kävimme, oli Fastbacka. Fastbacka sijaitsee Kälviällä hieman Välikylän kylästä etelään. Paikalla ei ole enää mitään rakennusten rakenteita jäljellä ja alue on nykyään hiekkatien alla. Priitta Johannan perhe asui täällä vuoteen 1865 asti. Isä Antti Efraiminpoika Fastbacka (ruotsinkielisissä tuomiokirjoissa Anders Efraimsson Fastbacka) työskenteli tuolloin Klapurin talon renkinä. Klapuri rakennutti Hietakangasiin pienen metsäpirtin, “niittupirtin”, ja teki vuokrasopimuksen Fastbackan perheen kanssa. Heistä tuli torppareita eli vuokraviljelijöitä Erkki Jaakonpoika Klapurille (Eric Jakobsson Klapuri).

Person standing by a dirt road, forest.
John Westmoreland seisomassa hiekkatien varrella paikalla, jonka on arvioitu olevan Fastbackan mökin kohdalla. © Lotta Leiwo 2022.
Three people looking at paper documents outside in the forest.
Jukka Hilli (vas), Lotta Leiwo (kesk.) ja John Westmoreland (oik.) tutkivat Fastbackaan liittyviä dokumentteja. © Kirsti Salmi-Niklander 2022.

Hietakangas

Fastbackan perhe muutti Hietakankaan torppaan vuonna 1865. Siten heidän sukunimensä muuttui Hietakankaaksi. Torpan vuokrasopimuksen aloitusmaksu oli 600 Suomen markkaa, mikä vastaa nykyrahassa noin 2710 euroa. Paikka sijaitsee melko lähellä Fastbackaa, vain noin 800 metriä linnuntietä pitkin. Perhe asui Hietakankaan torpassa viljelellen pieniä metsälaidunpeltoja ja tehden vuosittaisia päivätöitä Klapurin talolle 40 markan arvosta. Lisäksi heillä oli lupa hakata puita omaan käyttöön ja myytäväksi ympäröivästä metsästä:

Mehtää alisarasta saapi torppari viljellä asetuksen mukaan polttopuuks. Ylisarasta saapi (torppari) neljä syltää halkoja hakata vuodesa myytäväks. Ja lehtiä tehjä niin paljo kuin tarvihtee. Huoneitten tarpeiks hirsiä saapi ottaa Ylisarasta.” (Lainaus paikallishistoriallisesta aineisto, kopio hankkeen hallussa)

Tällä paikalla on jäljellä joitakin kiviä torppaan kuuluvien rakennuksen kellareista ja perustuksista.

Two people in forest
Jukka Hilli (vas.) ja John Westmoreland (oik) tarkastelevat riihen perustuksia Hietakankaalla. © Lotta Leiwo 2022.
Person in the forest, beard moss.
John Westmoreland ja vanha kivimuuri Hietakankaan mailla. © Lotta Leiwo 2022.

Hietakangas sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kälviän kirkolta (kuva on vuodelta 1897), joten on mahdollista, että perhe ei matkustanut Kälviän kylään kovinkaan usein.

Nykyään Hietakankaan maisemaa hallitsee komea vanha kuusi. Onkin todennäköistä, että T-Bone Slimin äiti kasvoi tämän vanhan kuusen kanssa, jota mekin pääsimme koskemaan matkallamme. Ilma tuntuu olevan täällä paikalla todella puhdasta, sillä puissa kasvaa paljon naavaa.

A person touching a tree trunk
John Westmoreland koskettamassa vanhaa Hietakankaan kuusta. © Lotta Leiwo 2022.

Huhtaketo

1860-luvun lopulla (tarkka vuosi ei ole tiedossa) perhe päätti siirtää pienen hirsirunkoisen mökkinsä Hietakankaasta Huhtaketoon omin luvin. Toisin sanoen Antti Efraiminpoika varasti Klapurin talolta kyseisen torpparakennuksen ja rikkoi vuonna 1865 tehdyn torpparisopimuksen. Tuohon aikaan alueen asukkailla oli käytössään vain metsäpolkuja ja kahden metrin levyinen kärrytie, mitä pitkin kuljettiin kylästä toiseen. Näin ollen salaa suoritettu muutto oli varmasti vaivalloinen, sillä linnuntietäkin Hietakankaalta Huhtaketoon on lähes viisi kilometriä.

A small stream.
Kälviäjoki virtaa Huhtakedon vieritse. Huhtaketo on kuvasta katsottuna oikealla. © Lotta Leiwo 2022.

Myös Huhtakedossa on jäljellä joitakin jäänteitä asuinrakennusten kellarirakenteista. Paikka sijaitsee pienellä mäellä Kälviäjoen varrella ja on nykyisin pienten peltojen ympäröimä. Kotiseutuyhdistys on pystyttänyt Huhtakedon rakennusten jäänteiden viereen kyltin, jossa kerrotaan, että Huhtaketon vuokratilan omisti Hillin talo ja että sitä asuttiin vuodesta 1777 alkaen. 1800-luvulla torpan vuokraamisessa oli pieniä taukoja, mutta kaikkiaan paikalla asui yhteensä neljä eri perhettä.

Metallic sign in a yard
Kotiseutuyhdistyksen kyltti Huhtakedon kellarin jäänteiden vieressä. Taustalla uudempi, 1900-luvulla rakennettu lato. © Lotta Leiwo 2022.

Huhtakedon torppaa ympäröivien peltojen luona on myös suuri siirtolohkare, jonka päällä Huhtaketon lasten kerrotaan leikkineen kotia. Huhtaketossa vieraillessamme saimme myös tietää, että oppaamme Jukka Hilliin isomummo toimi Huhtaketon perheen pikkupiikana.

Person standing on a big rock
John Westmoreland seisomassa leikkikivellä. © Lotta Leiwo 2022.

Vuonna 1869 Erik Jaakko Klapuri haastoi Antti Efraiminpoika Fastbackan/ Hietakankaan oikeuteen torpparakennusten luvattomasta siirtämisestä:

Talollisen Erik Jaakonpoika Klapurin vaatimuksesta haastetaan torppari Antti Efraiminpoika Hietakangas eli Huhtaketo Kälviän Välikylästä  Kokkolan ja Kälviän pitäjien lakimääräisille syyskäräjille , jotka alkavat 23. marraskuuta käräjätalossa Kokkolan kaupungissa vastaamaan mainitun Erkki Klapurin vaatimukseen, että hänen on heti luovutettava mainitun Erik Klapurin maalla oleva metsätorppa omistajan viljelykseen.” (Lainaus paikallishistoriallisesta aineisto, kopio hankkeen hallussa)

Klapuri vaati “korvausta tämän pois siirrtämästä torpan asuinrakennuksesta sekä muusta, mikä asiaan voi liittyä”. Käräjäoikeuden tuomari määräsi Hietakankaan torpan pakkohuutokauppaan toukokuussa 1872, ja torppa palautui Klapurien hallintaan Erik Klapurin tehdessä huuhtokaupassa korkeimman tarjouksen, 250 markkaa (nykyrahassa noin 1167 euroa). On vielä hieman epäselvää, mitä Huhtakedon perheelle tapahtui tämän jälkeen. Priitta Johannan veli Antti muutti Amerikkaan vuonna 1872 ja Priitta Johanna seurasi perässä vuonna 1879. Kaikkiaan kahdeksasta Huhtakedon lapsesta kuusi muutti Yhdysvaltoihin vuosina 1872–1890. Toistaiseksi on epäselvää myös se, tapasivatko T-Bone Slimin vanhemmat jo Suomessa vai vasta Yhdysvaltoihin muutettuaan.

Kokemuksellinen tieto tutkimuksen apuna

Kälviän matkamme aikana kuulimme monia mielenkiintoisia tarinoita T-Bone Slimin sukuhistoriasta ja lisäksi paikallistarinoita Isovihasta, verenseisauttajista, parantajista ja alueen tietäjistä. Lotta Leiwolle, joka on tutkinut Kälviän kansanperinteen aineistoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, oli erityisen kiinnostavaa kuulla tarinoita suullisesti kerrottuna. Kaiken lisäksi Jukka Hilli tarjosi meille mitä herkullisinta Köyrisen keekiä (paikallisen perinnereseptin mukaan leivottua hapankakkua) ja pääsimme myös tutustumaan Välikylän nuorisoseuran taloon. Tärkeintä meille tutkijoille (herkullisen kakun lisäksi!) oli saada käsinkosketeltava kokemus T-Bone Slimin sukuhistoriallisista paikoista: meidän oli mahdollista seistä samoilla mailla ja koskettaa samaa puuta kuin T-Bone Slimin vanhemmatkin. Vierailemalla näillä fyysisillä paikoilla ajallisesti kaukaisetkin tapahtumat ja henkilöt on mahdollista kontekstualisoida paremmin kuin pelkästään arkistoaineistoihin tutustumalla. Toisin sanoen kokemuksellinen tieto antaa paremman käsityksen paikoista kuin kuvat ja kirjoitetut tekstit. Taitavan ja tietävän oppaan kanssa paikat todella heräsivät eloon ja saimme kenttätyömatkaltamme enemmän kuin mitä osasimme odottaa!

Haluamme kiittää Keski-Pohjanmaan Siirtolaisuushankkeen Outi Järveä kenttätyömatkan järjestelyistä. Lisäksi haluamme kiittää Keski-Pohjanmaan Siirtolaisuushankkeen Kauppi Virkkalaa ja Hannu Pajunpäätä hedelmällisestä tapaamisesta sekä Keskipohjanmaa -sanomalehteä yhteistyöstä. Erityiskiitos Jukka Hillille kaikista tarinoista ja opastuksesta Kälviällä sekä paikallisen kansanperinteen pariin!

Categories
News Research Trips

Research Trip to Minnesota, Ohio, & Pennsylvania

AUTHOR: John Westmoreland

Research Trip to Minnesota, Ohio, & Pennsylvania

In late February and early March of this year, I left my home in North Carolina and headed northwest on an extensive T-Bone Slim research trip that would take me as far as the Twin Cities in Minnesota, then eastward to Ashtabula, Ohio and Erie, Pennsylvania, and ultimately southward back to the more temperate climate of Pittsboro, North Carolina. I should say that while I have not yet experienced a proper Finnish winter, I feel like the climate of Minneapolis during February has given me a bit of a taste of what that might be like…

The main goal of visiting the Twin Cities was to spend time at the Minnesota Historical Society’s Gale Family Library exploring their extensive newspaper archives from Duluth, Minnesota during the early to mid 20th century. T-Bone Slim is known to have spent quite a bit of time in Minnesota, especially Duluth, where he visited and spoke to classes of students at Work People’s College during the early 1930’s. There is even the possibility that he himself may have attended the school as a younger man, however more research needs to be done in order to confirm or refute this hypothesis.”Among the collections at the Gale Family Library are issues of the Duluth News Tribune—a mainstream regional English language periodical—as well as the more radical Industrialisti. The Industrialisti was a Finnish language IWW publication that had at times a readership consisting of 10,000 or more working class Finnish Americans.

I wanted to examine the Duluth News Tribune’s articles from 1912–1920 because of assertions by multiple sources that T-Bone Slim—before he started writing for the IWW—was a mainstream top reporter for a Duluth based paper. The story went that T-Bone was writing a column reporting on an IWW meeting but that the paper’s editor twisted and spun the story to make it portray the IWW in an unfavorable light, which prompted him to quit on the spot and join the union. To date no concrete evidence exists for this story, and I did not come across any articles written by Matti V. Huhta in the editions of the Duluth News Tribune that I was able to view. Nevertheless, T-Bone Slim is known to have had criticism of editors. He once wrote in the Industrial Worker, “I don’t believe there is any necessity for a news censor. Editors have been very careful not to let any news get into the papers.”

New Discoveries I

Fortunately, the Gale Family Library’s Industrialisti collection did result in a new discovery, one that reinforces an understanding that T-Bone Slim indeed had significant connections to the Finnish diaspora in America and to Finnish IWW members in particular. On October 17, 1942, the Industrialisti printed a news item reporting on his death, which included his given name, Matti Valentine Huhta, as well as information about his family background in Ashtabula, Ohio and Erie, Pennsylvania. The article was written by “Jallu,” a Finnish IWW correspondent in New York City, who obviously knew T-Bone Slim personally. Perhaps it will be possible to identify this “Jallu” through Finnish IWW membership records, something that researcher Saku Pinta is currently investigating.

Coming back to Ohio and Pennsylvania again was a wonderful experience. This was actually my third trip to Ashtabula and Erie. The first had been a family pilgrimage with my mom in 2018, when we visited family grave sites, the homes where our relatives had lived, and for the first time met our cousins Vanessa and Liza, who are direct descendants of T-Bone Slim. On this most recent trip I was very happy to have the opportunity to spend more time with my newfound cousins, and to even have Vanessa and Liza join me while conducting research at the local libraries. We were happily surprised to discover that since our last visit to the Blasco Memorial Library in Erie, Pennsylvania a digitization project had taken place which scanned all the historical newspapers from the late 19th century up to contemporary times and made them searchable through keywords in a library database. This fortunate development allowed us to easily search terms such as “Huhta” and see what hits came up.

Excerpt from Erie Times-News. Two dark images and text. First image: street view. Second image: 14 men in a group photo. seven are standing in back and seven sitting in front
Hanna Docks workers circa 1900, Matti Huhta is standing in the second row, fifth from the left. Erie Times-News (published as Erie Sunday Times), January 13, 1952, page 51. Erie County Public Library, Blasco Memorial Library.

We found quite a few interesting new research items including a photo of T-Bone Slim posing with the other workers of the Hanna Docks circa 1900, and a notice of a “Non-Support Charge” filed against him by his wife Rose on December 7, 1910. The non-support notification mentions that because the defendant had no money for bail, he was kept in jail until the scheduled court proceeding. Also of note is that the warrant of arrest was issued by an Alderman Klemm. Could this Alderman actually be the same George Klemm who is standing directly to T-Bone Slim’s left in the 1900 photo?

Text: "Non-Support Charge. M. Huhta was arrested this morning on a charge of non-support, preferred against him by his wife, Rose Huhta, the warrant being issued by Alderman Klemm before whom the information was made. The defendant was arraigned before the squire and n default of bail was committed to jail for a hearing December 8, at 3 p. m.
The non-support notification. Erie Times-News (published as Erie Sunday Times), December 7, 1910, page 2. Erie County Public Library, Blasco Memorial Library.
New Discoveries II

Another discovery from the Erie Blasco Library archives was an article from July 30, 1903, titled “Slashed With A Razor”. It recounts a rather gruesome knife injury inflicted upon a Finnish man, August Sulstrom (Sohlström), which occurred at the boarding house run by T-Bone Slim’s mother, Johanna Huhta, at 309 Cascade St. The event is reported to be veiled in mystery as Sulstrom claimed he didn’t know for sure who slashed his face from beneath the left eye through his cheek and down into his mouth cavity. The story goes that around midnight Sulstrom and another Finn, Emil Matson, had been drinking heavily and got into a quarrel, which resulted in Matson slashing Sulstrom with a knife. Both were arrested, and Sulstrom stitched up on the inside and outside of his mouth. Ultimately two other Finns residing at the Huhta boarding house—Victor Wielander and Tobias Hokkanen—were also brought in to give their account of the event. The paper states that Wielander told the authorities, “He saw Matson striking Sulstrom, but could not see whether Matson had a knife in his hand or not, but he heard Sulstrom call out to Matson not to strike him with a knife.” Ultimately the victim of the slashing, Sulstrom, told the judge in the matter that he felt he was partially to blame. Both Matson and Sulstrom were fined $5, with Matson incurring an additional $15 bill to pay for the medical costs of Sulstrom’s injury. The article concludes by stating, “Emil Matson, who was covered with blood when arrested last night on the charge of being drunk, and who was thought to have been connected with the affair, satisfied his honor that he knew nothing about the matter and was dismissed by settling the costs.”

Make of that what you will, but in any case, this strange and violent story certainly offers some insight into the kind of environment in which T-Bone Slim, his siblings and other Finnish American children of their generation came of age.