Month: January 2024

Ensimmäisellä kurssikerralla harjoittelimme QGIS-ohjelman käyttöä opettajan johdolla. Olin viimeksi käyttäny QGIS-ohjelmaa syksyllä Johdatus geoinformatiikkaan maantieteessä -kurssilla, joten QGIS oli jo hieman tuttu. Opin kuitenkin paljon uusia kikkoja, kuten QGIS:n laskimen käytön ja ominaisuustietojen tuomisen kartalle. Lisäksi värien oikeanlaista valintaa painotettiin karttojen tekemisessä, koska väreihin liittyy ennakkoasenteita.

Teimme opettajan johdolla kartan, joka kuvaa valtioiden typpipäästöjä Itämereen (kuva 1).  Onnistuin mielestäni kartan teossa hyvin, mutta olisin muokannut vielä hieman väriasteikon luokkia ja arvoja, jotta olisin saanut valtioiden välisiä eroja vielä enemmän korostettua. Esimerkiksi Hilla Kontisen (2024) kartassa luokat on asetettu todella hyvin kuvaamaan jokaisen valtion typpipäästöjen eroja. Mielestäni karttaani voi kuitenkin soveltaa hyvin osoittamaan, millä valtioilla on suurimmat ja pienimmät typpipäästöt. Karttani on hyvin yksinkertainen, minkä ansiosta lukija näkee heti suurimman Itämeren typpipäästöjen aiheuttajan.

Kartan perusteella Virossa on pienimmät typpipäästöt ja Puolassa suurimmat typpipäästöt Itämereen (kuva 1). Puola lupasi rakentaa kunnallisen jätevedenpuhdistuslatosten verkoston vuonna 2010 Helsingin Itämeri-kokouksessa (Yle, 2010). Jätevedenpuhdistuksen avulla Puola pyrkii vähentämään jätteiden ravinnekuormaa 75 % vuoteen 2015 mennessä (Yle, 2010). Puolassa ei siis ole ollut vuonna 2013 kunnollista jätevedenpuhdistus verkostoa, jonka takia typpipäästöjä on päässyt runsaasti Itämereen. Vaikka vuoteen 2020 mennessä typen päästöjä on saatu hyvin rajoitettua, Puolan alueelta päätyi vielä vuonna 2020 typpipäästöjä Itämereen huomattavasti yli tavoitteen (HELCOM, 2023). Vuosittaisia typpipäästöjä on saatu laskettua huomattavasti vuodesta 1997 vuoteen 2020 (Kuva 2). Puolan typpipäästöjen lasku ei kuitenkaan ole ollut läheskään yhtä suurta kuin suurimmalla osasta valtioita, joten Puolan täytyy vielä tehdä paljon töitä typpipäästöjen minimoimiseksi. Puolan suhtautuminen sen suuriin typpipäästöihin herättää huolta, etenkin kun se pimitti vuonna 2019 mittavan ympäristöturman. Puolan alueelta laskettiin vuonna 2019 jätevesiä suoraan Itämereen, kun veden käsittelyssä sattui onnettomuus (Hurmas, 2019). Toivottavasti Puola suhtautuu tulevaisuudessa vakavasti sen aiheuttamiin typpipäästöihin ja investoi Itämeren rehevöitymisen estäviin hankkeisiin.

Kotiin jäi vielä tehtäväksi toinen kartta QGIS:lla. Kartan tekeminen on helppoa, koska muistin suunnilleen, miten edellinen kartta tehtiin. Kun en muistanut jotain vaihetta, katsoin ohjeista apua.

Tein kartan Suomen kuntien ruotsinkielisten osuuksista vuonna 2015 (kuva 3). Onnistuin kartan teossa mielestäni erittäin hyvin, koska paikkasin edellisessä kartassani tehdyt virheet. Laitoin siis tarpeeksi väriluokkia, jotta kuntien ruotsinkielisten osuuksien eroavaisuudet näkyisivät mahdollisimman tarkasti. Kartasta nähdään, että eniten ruotsinkielisiä on länsirannikolla. Lisäksi pääkaupunkiseudulla asuu paljon ruotsinkielisiä ja tietenkin Ahvenanmaalla suurin osa asukkaista on ruotsinkielisiä. Mielenkiintoista, että itäisessä Keski-Suomessa ei ole juuri ollenkaan ruotsinkielisiä. Muutoin ruotsinkielisiä on ympäri Suomea suhteellisen pieninä osuuksina.

Typpipäästökartan tekeminen herätti mielenkiintoni Itämeren typpipäästöihin etenkin Puolan suurien päästöjen takia. Teemakartan aihe oli siis hyvin mielenkiintoinen. Kartassa suuret typpipäästöt on kuvattu tummanpunaisella, mikä symboloi pahuutta. Värin valitsemisessa täytyy olla tarkkana, sillä esimerkiksi kartan tekijälle vihreä väri voisi symboloida typpipäästöjen aiheuttamaa vesistön rehevöitymistä, mutta lukijalle vihreä väri symboloi hyvää ja haluttua ominaisuutta.

Suomen kuntakartan tekeminen  oli myös mielenkiintoista.  Ruotsalaisten osuuksia kuvaan neutraalilla sinisellä värillä. En siis halua luoda lukijalle mielikuvaa, että ruotsinkielisten osuus olisi negatiivinen tai positiivinen asia. Nyt, kun olen tehnyt kaksi karttaa samalla tekniikalla, osaan jatkossa tuoda ominaisuustiedon kartalle QGIS:ssa ongelmitta.

 

 

 

Lähteet:

Kontinen, H. Ensimmäisen kurssikerran oppeja. HILLAKON´SBLOG. 2024. https://blogs.helsinki.fi/hillakon/

Yle. Puola lupaa vähentää ravinnepäästöjä. 2010. https://yle.fi/a/3-5507319

HELCOM (2023) Inputs of nutrients to the sub-basins (2020). HELCOM core indicator report. Online.  https://indicators.helcom.fi/wp-content/uploads/2023/04/HELCOM-Core-indicator-on-nutrients-1995-2020_Final_April_2023-2.pdf

Hurmas, J. Iltasanomat. Puolassa pimitettiin ympäristö­turma: jätevettä valui jokeen yli 3 000 litraa sekunnissa – WWF:n asiantuntija huolissaan Itämerestä. 2019. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006226728.html