Neljäs kurssikerta

Neljännellä kurssikerralla teimme ruututeemakarttoja rasteriaineiston avulla. Lisäksi tarkastelimme laaserikeila-aineistoja ja teimme korkeuskäyrät sekä rinnevarjostukset rasteriaineistoon. Digitoimme myös Pornaisten alueen päätiet ja asuinrakennukset seuraavaa itsenäistä tehtävää varten – jännää.

Ruututeemakartta

Teimme aluksi pistemuotoisen aineiston avulla ruutukartan, jossa ilmeni ruotsinkielisten määrä 1 km*1 km alueella. Kartta ei ollut kovin informatiivinen, koska alueilla, joilla on paljon asukkaita, on myös todennäköisesti paljon ruotsinkielisiä. Huomasin muiden blogeja lukiessani, että Hilla oli liittänyt blogiinsa ruotsinkielisten suhteellisten osuuksien lisäksi kartan ruotsinkielisten absoluuttisesta määrästä (Kontinen, 2024). Hillan kartasta huomataan hyvin kartan ongelmat ja hän pystyi perustelemaan sen avulla, miksi ruotsinkielisten suhteelliset osuudet kuvaavat ruotsinkielisten jakautumista paremmin.

Tein viime kertojen oppien mukaisesti uuden sarakkeen, jossa on kerrottu ruotsinkielisten prosenttiosuudet tietyllä alueella. Visualisoin tiedon kartalle ja sain mielenkiintoisia tuloksia (kuva 1). Nyt ruotsinkielisiä ei näkynyt vain tiheästi asutuilla paikoilla, vaan ruotsinkielisten suhteelliset määrät jakautuvat ympäri karttaa. Erityisesti Sipoossa ja Espoon Suvisaaristossa on monia alueita, joissa ruotsinkielisiä on yli puolet asukkaista. 

Mielestäni 1 km*1km ruutukoko kuvaa hyvin tutkittua ilmiötä, koska tarkastelualue on suhteellisen suuri. Pienemmällä tarkastelualueella ruutukoko olisi voinut olla pienempi, jolloin pystyisi tutkimaan pienemmän alueen eroja. Ruututeemakartan luettavuus on parhaimmillaan tämän kokoisilla tutkimusalueilla. Paljon isommilla alueilla koropleettiteemakartan luettavuus olisi parempi ja paljon pienemmillä alueilla pisteteemakartan luettavuus olisi parempi.

Koropleetti-, ruutu- ja pisteteemakartoissa on eroja. Koropleettiteemakartta perustuu ennalta määrättyyn aluejakoon, kuten kuntajakoon ja ominaisuudet luokitellaan usein värin tummuusasteina (Sanastokeskus, 2018). Ruututeemakartan erona on se, että alue jaetaan aina saman kokoisiin ruutuihin. Pisteteemakartta osoittaa ominaisuustiedon pisteinä tietyllä alueella. Koropleettiteemakartan avulla voidaan siis tarkastella suurien alueiden ominaisuuksia, ruututeemakartan avulla tietyn alueen eroavaisuudet tulevat esille ja pistekartan avulla voidaan tarkastella, miten ominaisuus sijoittuu yhdellä ruudulla.

Mielestäni onnistuin kartan tekemisessä hyvin ja olen erityisen ylpeä, että osasin tuoda ruotsinkielisten prosenttiosuudet omaksi dataksi. Jotain on siis jäänyt päähän edellisiltä kerroilta B). Lisäsin vielä punaisen viivan rajaamaan tutkimusaluetta, jotta alueen rajaus näkyisi selkeästi.  Onnistuin mielestäni myös värityksessä, koska käyttämäni värit eroavat toisistaan, joten yksittäisien värikoodien seuraaminen on helppoa. Halusin tällä kartalla erityisesti osoittaa alueet, missä selkeästi yli puolet asukkaista on ruotsinkielisiä. Luokittelun ansiosta punainen väri osoittaa kyseiset alueet. Karttaan olisi voinut vielä lisätä alueiden nimet, jotta tiedon pystyisi helpommin liittämään tiettyyn paikkaan.

Rasteriaineistojen käsittely

Tarkastelimme rasteriaineistoja ja lisäsimme korkeuskäyrät sekä rinnevarjostukset aineistoon. Mielenkiintoista, että QGIS-ohjelmassa pystyy tekemään myös tämänkaltaisia lisäyksiä aineistoon. Korkeuskäyriä tehdessä täytyy muistaa laittaa käyrien välit 5 m, jotta ne vastaavat aiemmin opittuja korkeuskäyriä. Rinnevarjostuksen tekemisessä täytyy huomioida, mistä valo tulee, jotta vuoret näyttävät vuorilta eikä kuopilta. Rinnevarjostuksista ja korkeuskäyristä en valitettavasti tajunnut ottaa kuvia.

Digitoin Pornaisten alueen päätiet ja asuinrakennukset (kuva 2). Hyvä, että QGIS-ohjelmassa pystyy myös tekemään digitointia, vaikka se ei olekaan yhtä kätevä ohjelma digitoimiseen, kuin esimerkiksi Coreldraw. Asuinrakennuksia oli paljon, mutta systemaattinen alueen selaaminen mahdollisti jokaisen asuinrakennuksen digitoimisen. Luulen, että tulemme tekemään seuraavalla kurssikerralla asuinrakennusten pistekartta-aineistosta ruutukartan, jossa tarkastellaan Pornaisten asuntojen tiheyttä.

Kiitos lukemisesta 🙂

Lähteet

Kontinen, H. Ruututeemakarttoja ja rasteriaineistoja. Geoinformatiikan menetelmät 1. 2024. https://blogs.helsinki.fi/hillakon/

Sanastokeskus. Geoinformatiikan sanasto. 2018. https://sanastokeskus.fi/tiedostot/pdf/GeoinformatiikanSanasto.pdf?file=pdf/GeoinformatiikanSanasto.pdf