Month: March 2024

Seitsemännellä eli viimeisellä kurssikerralla saimme etsiä itse aineistoa ja tutkia itseä kiinnostavaa ilmiötä QGIS:n avulla. Viimeisellä kurssikerralla pääsimme siis testaamaan kurssilla opittuja taitoja omatoimisesti.

Aineiston etsiminen

Aineiston etsiminen osoittautui yllättävän hankalaksi. Aluksi löytämäni data oli väärässä muodossa ja sitä olisi pitänyt muokata paljon. Huomasin, että Pietulla kesti myös yllättävän kauan etsiä sopivaa aineistoa, mutta lopulta hän löysi hyvän aineiston ja selvisi vain pienellä muokkauksella (Nuortimo, 2024).  QGIS:n heikkous onkin ehkä se, että se ei ole kovin käyttäjäystävällinen. Toisaalta onhan se ihan ymmärrettävää, että kaikki data pitää olla täsmälleen oikeassa muodossa. Mielestäni olisi hyvä, jos esimerkiksi data kerättäisiin aina samassa muodossa, jotta sitä olisi helpompi hyödyntää.

Päätin etsiä parempaa aineistoa ja löysinkin shape file -muotoista dataa. Löysin Syke:n LAPIO-palvelusta dataa Natura 2000 -alueista ja asuinalueista (LAPIO). LAPIO-palvelusta pystyi helposti valitsemaan tarkasteltavan alueen ja halutut muuttuja. Halusin tarkastella pääkaupunkiseudun Natura 2000 -alueiden sijoittumista suhteessa asuinalueisiin. Natura 2000 -alueet ovat Euroopan unionin määräämiä luonnonsuojelualueita, joilla pyritään estämään luontokatoa Eu:n alueella (Ympäristöministeriö).

Kartan luominen

Tavoitteeni oli tehdä kartta, jossa näytetään asuin- ja Natura 2000 -alueiden sijoittuminen ja niiden läheisyys etenkin pääkaupunkiseudulla. Karttaa tehdessäni käytin monia kurssilla oppimiani taitoja.

Datassani kerrostalo-, pientalo- ja haja-asutusalueet olivat erillään, joten liitin kaikkien asuinalueiden tiedot yhteen layeriin. Näin ollen pystyin tarkastelemaan asuinalueita yleisesti.

Tämän jälkeen tein toisen kartan, jossa käytin bufferointia. Bufferoin Natura 2000 -alueille 1 km vaikutusalueen. Luonnonsuojelualueilla pyritään luomaan suojelualueesta riippuen tarpeeksi suuri suojavyöhyke, jossa ihmistoimintaa rajoitettaisiin. Valitsin vaikutusalueeksi 1 km, koska suojavyöhykkeet vaihtelevat alueittain ja 1 km voisi mielestäni olla keskimääräinen suojavyöhyke.

Ongelmia esiintyi, kun yhdistin tietoja lokaation perusteella. Olisin halunnut selvittää, kuinka paljon asuinpinta-alaa on 1 km vyöhykkeellä Natura 2000 -alueista. Jostain syystä joined layrille tiedot eivät siirtyneet enkä saanut tarkkoja leikkauspinta-aloja selvitettyä. Kartan avulla nähdään kuitenkin ilmiö ilman tarkkoja pinta-alojakin.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun Natura 2000 alueiden sijoittuminen suhteessa asutukseen.

Tulkintaa

Ensimmäisestä kartasta nähdään, että Natura 2000 -alueet eivät juuri leikkaa asuinalueiden kanssa (kuva 1). Natura 2000 -alueet myötäilevät kuitenkin asuinalueita ja pieniä suojelualueita on sijoitettu ympäri pääkaupunkiseutua (kuva 1). Osa Natura 2000 -alueista ovat niin pieniä ja hajanaisia, että niiden toimivuus suojelualueena voidaan kyseenalaistaa.

Toisesta kartasta nähdään, että etenkin pääkaupunkiseudun alueella hyvin paljon asuinalueita osuu Natura 2000 -alueiden 1 km vaikutusalueelle (kuva 2). Kartasta nähdään nyt myös hyvin kapea ja pitkä suojelualue, mikä ei ensimmäisessä kartassa edes näkynyt (kuva 2). Tällainen pitkulainen suojelualue ei ole optimaalinen, koska se on alttiina ympäröivien alueiden reunavaikutukselle.

Mielestäni Natura 2000 -alueiden toimivuus luonnonsuojelualueina on hieman kyseenalaista. Pääkaupunkiseudulla Natura 2000 -alueet ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä ja niiden sijoittuminen sekä koko eivät ole optimaalisia luonnonsuojelualueiden näkökulmasta. Kaupunkialueiden luonnonsuojelu on kuitenkin välttämätöntä monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Toivonkin, että Natura 2000 -alueiden läheisyydessä ihmisen toimintaa ohjattaisiin luontoa kunnioittavaan suuntaan esimerkiksi merkityillä poluilla ja tietoiskuina alueen erityisyydestä.

Loppufiiliksiä

Kurssi oli mielestäni erittäin hyvä, koska uskon oppineeni hyvin paljon uusia asioita. Uskon osaavani käyttää nyt QGIS:a suhteellisen hyvin, vaikka välillä onkin hankaluuksia. Kurssin opetusmenetelmä oli todella hyvä. Itse opin parhaiten kun ensin tehdään opettajan johdolla ja sitten saa tehdä itse.

Kiitos lukemisesta 🙂

Lähteet