Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme tietokantaliitoksen tekemistä ja datan visualisointia QGIS-ohjelmassa. Opin, että Excel-tiedoston voi helposti muuttaa csv-muotoon ja, että csv-muotoista tiedostoa voidaan käyttää QGIS-ohjelmassa. Näin jälkikäteen ajatellen kurssikerralta jäi käteen tietokantaliitoksen tekeminen, csv-aineiston hyödyntäminen, datan visualisointi ja diagrammien tekeminen. Kurssikerralla kuitenkin hienosäädettiin todella paljon aineiston dataa enkä muista kaikkia välivaiheita. Kurssikerralla oli siis ehkä hieman liikaa asiaa ja toisto aineiston hienosäätämisestä jäi uupumaan. Mielestäni onnistuin kuitenkin hyvin karttojen tekemisessä opettajan ohjeiden avulla.

Afrikan konfliktien aiheuttajat

Tutkin Afrikan konfliktien sijaintia ja pohdin, miksi konflikteja tapahtuu tietyillä alueilla. Huomasin, että konflikteja tapahtuu paljon timanttikaivosten ja öljykenttien läheisyydessä (Kuva 1). Eniten konflikteja on etenkin timanttikaivosten läheisyydessä.  Voisin kuvitella, että yksi syy tälle on se, että timanttikaivosten turvallisuusjärjestelmät eivät ole yhtä kehittyneet, kuin öljykenttien turvajärjestelmät. Lisäksi timanttien myyminen ja käsittely on helppoa verrattuna öljyyn. Öljyä pitää käsitellä ja varastoida, joten sen hyödyntämiseen tarvitaan paljon investointeja. Timanttikaivosten läheisyydessä on siis mielestäni enemmän konflikteja, koska timanttikaivosten valtaaminen ja hyödyntäminen nähdään helpompana vaihtoehtona.

Mielenkiintoista, että Algerian yhden öljykentän läheisyydessä on tapahtunut hyvin paljon konflikteja (kuva 1). Algeria on yksi maailman suurimpia öljyntuottaja (Worldometer).  Uskon siis, että tuottavien öljykenttien läheisyydessä tapahtuu enemmän konflikteja, kuin tuottamattomien. Pyritään siis valtaamaan mahdollisimman tuottava laitos.

Kuva 1. Afrikan timanttikaivokset, öljykentät ja konfliktit.

Onnistuin mielestäni Afrikan kartan teossa hyvin. Olisin kuitenkin voinut sijoittaa legendassa konfliktit ylimmäiseksi, koska tarkastelen etenkin konfliktien sijaintia. Lisäksi huomasin muiden blogeja lueskellessa, että Säntti (2024) oli symboloinut timanttikaivoksia ja konflikteja niitä kuvaavilla symboleilla. Mielestäni symbolien käyttö auttoi hahmottamaan nopeammin, mitä tietoa kartalla halutaan tuoda esiin. Toisaalta symbolien käyttö voi hankaloittaa tarkkaa luettavuutta, koska ne ovat yleisesti isompia, kuin pisteet. Kuitenkin mielestäni symbolien käyttö soveltuu tähän tehtävään hyvin, koska tarkoitus ei ole esittää asioiden tarkkaa sijaintia, vaan tärkeintä on ymmärtää niiden suhde.

Tietokantoihin oli tallennettu myös muita tietoja Afrikasta. Tietojen perusteella oisi siis voinut tarkastella monia muitakin Afrikan ominaisuuksia. Esimerkiksi oltaisiin voitu verrata öljykenttien ja timanttikaivosten tuottavuusluokittelua konfliktien läheisyyteen tai vaikka internetin vuosittaisia käyttäjiä konfliktien määrään. Ensimmäisessä esimerkissä hypoteesinä voisi olla, että tuottavien timanttikaivosten ja öljykenttien läheisyydessä tapahtuu enemmän konflikteja, kuin tuottamattomien alueiden läheisyydessä. Toisessa esimerkissä voitaisiin olettaa, että mitä enemmän on internetin käyttäjiä, sitä vähemmän on konflikteja, koska internetin käyttö liitetään usein alueen vaurauteen ja hyväosaisuuteen. Vauraalla alueella voisi olla esimerkiksi paremmat turvatoimet timanttikaivoksien ja öljykenttien suojaamiseksi. On mielenkiintoista, miten montaa asiaa voidaan tutkia yksittäisten tietojen avulla.

Suomen tulvaindeksikartta ja järvisyys

Seuraavaksi teimme tulvaindeksikartan edellisessä tehtävässä oppimiemme asioiden avulla. Muistin suurinpiirtein, miten tietokantaliitos tehdään, mutta jouduin kysymään hieman apua opettajalta. Diagrammien tuominen kartalle tuotti aluksi haasteita, mutta saimme yhteistyössä kavereiden kanssa homman hoidettua. Nyt osaan tehdä tietokantaliitoksia, hyödyntää csv-tiedostoja ja lisätä karttaan diagrammeja QGIS:ssa.

Sain tehtyä Suomen tulvaindeksikartan, jossa alueen järvisyysprosentti on kuvattu ympyrädiagrammien avulla (kuva 2). Pohdin kartan avulla Suomen tulvaherkkyyttä. Kartasta huomataan, että tulvaindeksi on suurimmillaan rannikkoalueilla ja pienimmillään maan keski- ja itäosissa (kuva 2).

Meren läheisyys ja järvisyys ovat tärkeimmät tulvaindeksin selittäjät. Mielestäni rannikkoalueiden suurta tulvaherkkyyttä selittää meren läheisyys. Merenpinnan vaihtelu voi siis aiheuttaa tulvia. Lisäksi rannikkoalueiden tulvaherkkyyttä voi selittää myös, että siellä hyvin pieni järvisyys. Vesi ei siis pääse varastoitumaan järviin eikä näin ollen muodostu veden pintaa tasaavaa järjestelmää. Kun verrataan rannikkoalueiden järvisyyttä Keski-Suomen järvisyyteen, huomataan, että Keski-Suomen alueella järvisyysprosentti on suhteellisen suuri. Keski-Suomen alueella ei ole suurta tulvariskiä, joten oletan, että järvet toimivat vedenpinnan tasaajina.

Maankäyttö vaikuttaa tulvaisuuteen. Kartasta huomataan, että suurimman tulvaindeksin alueet sijaitsevat usein suurien kaupunkien alueilla (kuva 2). Kaupunkialueilla voi olla suurempi tulvaherkkyys, kuin maaseudulla, koska kaupungissa vesi ei pääse suodattumaan tehokkaasti maaperään asfaltti- ja betonipintojen takia. Jos siis viemäröinnissä on ongelmia, kaupungissa vesi tulvii hyvin nopeasti. Lisäksi kaupungeissa sataa enemmän, kuin maalla, koska kaupungeissa on enemmän saasteita, joiden pienhiukkaset muodostavat veden tiivistymiskeskuksia.

Onnistuin mielestäni tulvaindeksi- ja järvisyyskartan teossa hyvin. Olisin vielä voinut lisätä kartan, jossa näkyy pelkästään tulvaindeksit, jotta tulva-alueiden tarkastelu olisi helpompaa. Nyt kaikkia alueita ei näy kunnolla järvisyyttä kuvaavien ympyrädiagrammien takaa. Onnistuin kuitenkin mielestäni kartan värityksessä hyvin.

Kiitos lukemisesta 🙂

Lähteet

Säntti, H. Kolmas kurssikerta. HEIGGI´S BLOG. 2024. https://blogs.helsinki.fi/hksantti/

Worldometer. Algeria oil reserves, production and consumption statistics – (n.d.). https://www.worldometers.info/oil/algeria-oil/