Lukuvalmentaja innostaa lapsia lukuelämysten pariin

Kirjastojen tarjoamista palveluista lukuvalmennus on melko uusi ja ehkä vähiten tunnettu.  Aikuisille lukuvalmennusta on ollut tarjolla jo kahdeksan vuotta, mutta lasten ja nuorten kirjallisuuteen erikoistunut Lukuvalmentaja Junior -palvelu aloitti Kallion kirjastossa vasta vuonna 2019. Nyt palvelu on saatavilla useissa Helsingin kirjastoissa. Lukuvalmentaja juniorina toimiva Mikko Steen on lasten- ja nuortenkirjallisuuteen erikoistunut kirjastonhoitaja, jonka työssä asiakkaiden ikähaitari vaihtelee nollasta kuuteentoista vuoteen. 

Kuva: Marianne Skurnik

Lukuvalmentajan työ sisältää paljon erilaisten tekstien käsittelyä kirjojen lukemisesta tekstien tuottamiseen. Työssä on pysyttävä jatkuvasti mukana ajankohtaisessa keskustelussa, minkä takia kirjojen lukeminen on yksi tärkeä osa lukuvalmentajan työtä ja vapaa-aikaa. Lukuvalmentajan on myös seurattava aktiivisesti muiden lukuvalmentajien ja lukijoiden tekemiä vinkkauksia ja arvosteluita. Ajan hermolla pysymisen lisäksi työhön kuuluu paljon erilaisten tekstien tuottamista. Lukuvalmentaja esimerkiksi kirjoittaa kirjavinkkauksia asiakkaalle kerätyn kirjapaketin teoksista. Näillä vinkkauksilla pyritään herättämään lukijan mielenkiinto kirjapaketin teoksia kohtaan.  

Kirjavinkkauksien lisäksi lukuvalmentaja junior Mikko Steenin työhön kuuluu sisältöjen luomista erilaisille sosiaalisen median alustoille. Esimerkiksi Instagramia käytetään työssä koko ajan enemmän, mikä vaatii toisenlaisia tekstitaitoja kuin kirjavinkkausten kirjoittaminen. Korona-aika on lisännyt kirjoittamista. Sähköpostien lähettämisen ohella kollegoita tavoitellaan ja asioita edistetään erilaisilla chat-verkkoalustoilla. 

Himolukijalle uutta luettavaa 

Lukuvalmennus keskittyy vapaa-ajan lukemiseen ja lukemista lähestytään henkilökohtaisten toiveiden ja tarpeiden kautta. Valmennus aloitetaan täyttämällä aloituskysely kirjaston nettisivuilla. Lukuvalmentaja Junior -palvelussa kysymykset koskevat muun muassa lukijan ikää, lempikirjoja ja -aiheita sekä lukutottumuksia. ”Nyt kiinnostavat ötökät, lentokoneet ja autot, ja sitten haetaan näillä spekseillä ne kirjat”, Steen kuvaa työtään. 

Mikko Steen kuvailee kolme erilaista asiakastyyppiä, joilla jokaisella on omat erityistarpeensa. Usein lukuvalmentajaa lähestyy vanhempi, joka etsii lapselle ”sitä omaa juttua”, josta lapsi voisi kiinnostua. Toinen asiakasryhmä on himolukijat, jotka ovat lukeneet jo “kaikki maailman sarjat” ja joille etsitään vielä jotakin uutta luettavaa. Kolmannen ryhmän muodostavat aivan pienet lapset, joille vanhemmat etsivät sopivia kirjoja iltasaduksi.   

Vinkkauksiin sopiva sävy 

Kirjavinkkauksien tekeminen edellyttää lukuvalmentajalta hyviä tekstitaitoja, sillä valmennukset on osattava kirjoittaa asiakkaan iän, tarpeiden ja taitojen mukaan. Esimerkiksi vanhemmalle ja lapselle kirjoitettavat tekstit eroavat paljon toisistaan. “12-vuotiaalle on ihan turha kirjoittaa syvällistä kuvailua jostakin nuortenkirjasta. Mieluummin kannattaa kertoa, miksi kirja kannattaa lukea, miksi se on kiinnostava ja millainen juoni siinä on”, Steen havainnollistaa. Kirjavinkkauksen on myös oltava tarpeeksi lyhyt ja kiinnostava. Sen tarkoituksena on innostaa lukija kirjan ja sen tuomien elämyksien pariin. “Tarkoituksena ei ole kirjoittaa takakansi- tai mainostekstiä millekään kirjalle”, Steen kertoo. Kirjavinkkauksen tekemisessä onkin tärkeää löytää tekstille oikeanlainen sävy ilman, että vinkkaus kuulostaa kaupalliselta markkinointitekstiltä. “Kun huomaan käyttäneeni sanoja kuten ‘huikea’ ja ‘ällistyttävä’, lukusuositus täytyy kirjoittaa uudelleen”, Steen jatkaa. 

Kuinka pysyä kirjallisuuden kärryillä 

Lukuvalmentaja juniorin työ vaatii myös omaa harrastuneisuutta, sillä työtunteja ei ole tarkoitus käyttää kirjojen lukemiseen. Vapaa-ajallaan Steen lukee kirjoja lapsilleen. Sen lisäksi hän perehtyy kirjallisuuteen pysyäkseen kärryillä ajankohtaisista lukusuosikeista. Steen kertoo lukeneensa vain murto-osan tarjolla olevasta kirjallisuudesta. Jos omista lukukokemuksista ei löydy sopivaa kirjaa, kääntyy hän esimerkiksi kirjablogien ja arvostelusivustojen puoleen. Keväisin ja syksyisin kustantajien julkaisemat uutuusluettelot niin ikään auttavat ammattitaidon ylläpitämisessä. 

Kirjastossa työntekijöiden kirjallisuuden tuntemusta päivitetään koulutuksissa, joissa tutustutaan ajankohtaisiin kirjoihin. Eri kirjallisuuslajien osaajat esittelevät muille työntekijöille kunkin kirjalajin uutuudet. Yhteistyö lukuvalmentajien välillä jatkuu valmennuksia kirjoitettaessa. “Kun tulee haastavampia pyyntöjä, ideoita voi kysellä yhteisistä keskusteluryhmistä. Yleensä vastauksia satelee”, Steen kertoo. 

Uudet kerronnan muodot innostavat 

Steenin mukaan klassikot pitävät pintansa vuodesta toiseen. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa suosittuja ovat erityisesti Neropatin päiväkirja sekä Tatu ja Patu -kirjat. Maailman viimeiset tyypit -sarja puolestaan vie lukijansa zombie-apokalypsin maailmaan. Näissä kirjoissa hyödynnetään muun muassa sarjakuvista ja videopeleistä tuttua kerrontaa sekä vuorovaikutuksellisuutta. 

Lukuvalmentajan työ onkin etsimistä ja löytämistä: kun ensimmäiset neljä viisi kirjaa ovat lapselle ihan ”plääh”, eikä mikään kelpaa, mutta sitten seuraava kirja kiinnostaakin, ja lapsi istuu tuppisuuna ja lukee koko kirjan saman tien siinä istuessa. “On todella palkitsevaa nähdä, kun lapsi löytää oman juttunsa ja pääsee lukemisen intoon käsiksi”, Steen kuvaa työnsä parhaita hetkiä. 

 

Jasmin Björninen, Katri Kokkola ja Leena Manninen

Digistä huolimatta potilas edellä

Vuosien saatossa ensihoitajan työ on kokenut suuren muodonmuutoksen, kun potilastiedot kirjataan jo kentällä digiin. Kannettava tietokone seuraa aina ensihoitajaa ambulanssiin ja asiakkaan luo, jossa kiireen keskellä on pystyttävä tekemään kirjaukset loogisesti ja tiivistäen. 

Keskisuomalainen ensihoitaja Juha Hyötyläinen on työskennellyt alalla yli 20 vuotta. Työhön kuuluu vakavasti sairastuneiden ja onnettomuuksissa loukkaantuneiden ihmisten auttamista sekä yhteistyötä asiakkaan hoitoon osallistuvien ammattilaisten kanssa. ”Koko elämän kirjon siinä näkee”, kuvailee Hyötyläinen.  

Työpäivänsä aikana Hyötyläinen on tekemisissä hyvin erilaisten kirjallisten ja suullisten tekstien kanssa. Muodollisuuden aste vaihtelee, kun päivittäisen tekstityön piirissä ovat vaikkapa työpaikan viikkotiedotteet, ilmoitustaulun viestit, yksikön oman WhatsApp-ryhmän luottamukselliset keskustelut, potilastietojärjestelmän lakisääteiset kirjaukset, hoito-ohjeet sekä sairaalahenkilöstön koulutusmateriaalit. Hoitotason ensihoitajan työnsä lisäksi Hyötyläinen toimii ensihoidon kouluttajana Keski-Suomen Pelastuslaitoksella. Hyötyläinen on myös valtakunnallisen Suomen Ensihoitoalan liiton (SEHL) puheenjohtaja ja luottamustehtävässään hän kirjoittaa yhdessä ammattiliiton lehden toimituksen kanssa muun muassa liiton jäsenjulkaisuihin. 

”Mitä ei olla kirjattu, sitä ei olla tehty”  

Tekstityö on olennainen osa ensihoitajien työtä. Tapahtumien kirjaaminen ja raportointi on ensiarvoisen tärkeää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi. ”Mitä ei olla kirjattu, sitä ei olla tehty”, Hyötyläinen painottaa. 

Nykyisin kaikki kirjataan pääsääntöisesti suoraan sähköiseen järjestelmään, mutta toisinaan työn hektisyys ja äkilliset tilanteet vaativat luovuutta, sillä tapahtumapaikalla tilanneraportit ja tehdyt toimenpiteet on saatava kirjattua muistiin tilanteessa kuin tilanteessa. Muistiinpanovälineenä voi toimia vaikka pieni paperilappu, johon ranskalaisin viivoin merkitään kaikki tarvittavat tiedot. Oli kyseessä muistilappu tai suora kirjaus sähköiseen järjestelmään, on sen aina oltava tarkka, selkeä ja looginen. Kirjauksen perusteella tehtävä jälkiraportti on nimittäin juridinen paperi, jota saatetaan tarvita, mikäli tapahtuneesta vaaditaan jälkeenpäin esimerkiksi oikeudellista selvitystä. Tehdyt toimenpiteet on helpompaa todentaa jälkeenpäin, jos ne on kirjattu tarkasti ylös. 

Kirjaamisen lisäksi ensihoitajan työhön kuuluu suullinen raportointi ja konsultaatio esimerkiksi silloin, kun asiakas ja hänen tietonsa siirtyvät hoitajalta toiselle. Suullisessa raportoinnissa esiin nousevat samat ominaisuudet kuin kirjallisessakin, mutta kommunikaation merkitys korostuu. Ei ole sama, millä tavalla tai missä järjestyksessä asioita kerrotaan, jotta olennaiset tiedot saadaan välitettyä ja vastaanottaja saa kokonaiskuvan tilanteesta. Suullista raportointia helpottamaan onkin kehitetty valtakunnallisesti käytössä oleva ISBAR-menetelmä, tarkistuslistamainen työkalu, jonka avulla raportista saadaan jäsennelty ja selkeä. 

Paperista digiin 

Keski-Suomen pelastuslaitos siirtyi uuteen sähköiseen Merlot Medi -järjestelmään vuoden 2021 vaihteessa. Aiemmin ensihoitajat kirjasivat potilaan tiedot hoitotilanteessa käsin paperisille lomakkeille, minkä jälkeen sairaalassa tiedot piti kirjata uudelleen sähköiseen järjestelmään. Nyt paperilomakkeiden tilalla on kannettava tietokone, ja kirjaukset tehdään suoraan sähköiseen järjestelmään.  

Hyötyläisen mukaan uusi toimintatapa on ehdottomasti yksinkertaistanut ja helpottanut ensihoitajien työtä. Potilastietojen kirjaaminen on nopeutunut: ”Jos laitan syntymäajan, niin se etsii nimet ja osoitteet.” Järjestelmä tarjoaa myös rasti ruutuun -kysymyksiä, joten kaikkea ei tarvitse kirjoittaa, ainoastaan klikata, mikä mahdollistaa nopean etenemisen. Myös uudelleen kirjaamiselta vältytään. Kirjatut tiedot menevät niin potilasjärjestelmään kuin laskutukseenkin. Sairaalassa päästään lukemaan ensihoitajien kentällä kirjaamat potilastiedot jo ennen kuin ensihoitajat ovat ehtineet kuljettaa potilaan sairaalaan.  

Alussa uuden toimintatavan oppiminen jännitti ja nostatti epävarmuutta. Epävarmuuden aiheuttama kankeus aiheutti huolta myös kentällä. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. ”Tuntui, että keskitytään enemmän koneeseen kuin potilaaseen, mutta ajan kanssa nähtiin, ettei se näin ole. Aina mennään potilas edellä.” 

”Täytyy sanoa, että on hyvä järjestelmä. Jos saisin valita, ollaanko nykyään tässä vai mennäänkö takaisin paperikirjaamiseen, niin ehdottomasti tässä”, toteaa Hyötyläinen. 

 

Elina Leskelä, Santeri Lintula, Kerttuli Punkari ja Saara-Leena Sormunen