Helsingin yliopisto
Kirjastojen tarjoamista palveluista lukuvalmennus on melko uusi ja ehkä vähiten tunnettu. Aikuisille lukuvalmennusta on ollut tarjolla jo kahdeksan vuotta, mutta lasten ja nuorten kirjallisuuteen erikoistunut Lukuvalmentaja Junior -palvelu aloitti Kallion kirjastossa vasta vuonna 2019. Nyt palvelu on saatavilla useissa Helsingin kirjastoissa. Lukuvalmentaja juniorina toimiva Mikko Steen on lasten- ja nuortenkirjallisuuteen erikoistunut kirjastonhoitaja, jonka työssä asiakkaiden ikähaitari vaihtelee nollasta kuuteentoista vuoteen.
Lukuvalmentajan työ sisältää paljon erilaisten tekstien käsittelyä kirjojen lukemisesta tekstien tuottamiseen. Työssä on pysyttävä jatkuvasti mukana ajankohtaisessa keskustelussa, minkä takia kirjojen lukeminen on yksi tärkeä osa lukuvalmentajan työtä ja vapaa-aikaa. Lukuvalmentajan on myös seurattava aktiivisesti muiden lukuvalmentajien ja lukijoiden tekemiä vinkkauksia ja arvosteluita. Ajan hermolla pysymisen lisäksi työhön kuuluu paljon erilaisten tekstien tuottamista. Lukuvalmentaja esimerkiksi kirjoittaa kirjavinkkauksia asiakkaalle kerätyn kirjapaketin teoksista. Näillä vinkkauksilla pyritään herättämään lukijan mielenkiinto kirjapaketin teoksia kohtaan.
Kirjavinkkauksien lisäksi lukuvalmentaja junior Mikko Steenin työhön kuuluu sisältöjen luomista erilaisille sosiaalisen median alustoille. Esimerkiksi Instagramia käytetään työssä koko ajan enemmän, mikä vaatii toisenlaisia tekstitaitoja kuin kirjavinkkausten kirjoittaminen. Korona-aika on lisännyt kirjoittamista. Sähköpostien lähettämisen ohella kollegoita tavoitellaan ja asioita edistetään erilaisilla chat-verkkoalustoilla.
Himolukijalle uutta luettavaa
Lukuvalmennus keskittyy vapaa-ajan lukemiseen ja lukemista lähestytään henkilökohtaisten toiveiden ja tarpeiden kautta. Valmennus aloitetaan täyttämällä aloituskysely kirjaston nettisivuilla. Lukuvalmentaja Junior -palvelussa kysymykset koskevat muun muassa lukijan ikää, lempikirjoja ja -aiheita sekä lukutottumuksia. ”Nyt kiinnostavat ötökät, lentokoneet ja autot, ja sitten haetaan näillä spekseillä ne kirjat”, Steen kuvaa työtään.
Mikko Steen kuvailee kolme erilaista asiakastyyppiä, joilla jokaisella on omat erityistarpeensa. Usein lukuvalmentajaa lähestyy vanhempi, joka etsii lapselle ”sitä omaa juttua”, josta lapsi voisi kiinnostua. Toinen asiakasryhmä on himolukijat, jotka ovat lukeneet jo “kaikki maailman sarjat” ja joille etsitään vielä jotakin uutta luettavaa. Kolmannen ryhmän muodostavat aivan pienet lapset, joille vanhemmat etsivät sopivia kirjoja iltasaduksi.
Vinkkauksiin sopiva sävy
Kirjavinkkauksien tekeminen edellyttää lukuvalmentajalta hyviä tekstitaitoja, sillä valmennukset on osattava kirjoittaa asiakkaan iän, tarpeiden ja taitojen mukaan. Esimerkiksi vanhemmalle ja lapselle kirjoitettavat tekstit eroavat paljon toisistaan. “12-vuotiaalle on ihan turha kirjoittaa syvällistä kuvailua jostakin nuortenkirjasta. Mieluummin kannattaa kertoa, miksi kirja kannattaa lukea, miksi se on kiinnostava ja millainen juoni siinä on”, Steen havainnollistaa. Kirjavinkkauksen on myös oltava tarpeeksi lyhyt ja kiinnostava. Sen tarkoituksena on innostaa lukija kirjan ja sen tuomien elämyksien pariin. “Tarkoituksena ei ole kirjoittaa takakansi- tai mainostekstiä millekään kirjalle”, Steen kertoo. Kirjavinkkauksen tekemisessä onkin tärkeää löytää tekstille oikeanlainen sävy ilman, että vinkkaus kuulostaa kaupalliselta markkinointitekstiltä. “Kun huomaan käyttäneeni sanoja kuten ‘huikea’ ja ‘ällistyttävä’, lukusuositus täytyy kirjoittaa uudelleen”, Steen jatkaa.
Kuinka pysyä kirjallisuuden kärryillä
Lukuvalmentaja juniorin työ vaatii myös omaa harrastuneisuutta, sillä työtunteja ei ole tarkoitus käyttää kirjojen lukemiseen. Vapaa-ajallaan Steen lukee kirjoja lapsilleen. Sen lisäksi hän perehtyy kirjallisuuteen pysyäkseen kärryillä ajankohtaisista lukusuosikeista. Steen kertoo lukeneensa vain murto-osan tarjolla olevasta kirjallisuudesta. Jos omista lukukokemuksista ei löydy sopivaa kirjaa, kääntyy hän esimerkiksi kirjablogien ja arvostelusivustojen puoleen. Keväisin ja syksyisin kustantajien julkaisemat uutuusluettelot niin ikään auttavat ammattitaidon ylläpitämisessä.
Kirjastossa työntekijöiden kirjallisuuden tuntemusta päivitetään koulutuksissa, joissa tutustutaan ajankohtaisiin kirjoihin. Eri kirjallisuuslajien osaajat esittelevät muille työntekijöille kunkin kirjalajin uutuudet. Yhteistyö lukuvalmentajien välillä jatkuu valmennuksia kirjoitettaessa. “Kun tulee haastavampia pyyntöjä, ideoita voi kysellä yhteisistä keskusteluryhmistä. Yleensä vastauksia satelee”, Steen kertoo.
Uudet kerronnan muodot innostavat
Steenin mukaan klassikot pitävät pintansa vuodesta toiseen. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa suosittuja ovat erityisesti Neropatin päiväkirja sekä Tatu ja Patu -kirjat. Maailman viimeiset tyypit -sarja puolestaan vie lukijansa zombie-apokalypsin maailmaan. Näissä kirjoissa hyödynnetään muun muassa sarjakuvista ja videopeleistä tuttua kerrontaa sekä vuorovaikutuksellisuutta.
Lukuvalmentajan työ onkin etsimistä ja löytämistä: kun ensimmäiset neljä viisi kirjaa ovat lapselle ihan ”plääh”, eikä mikään kelpaa, mutta sitten seuraava kirja kiinnostaakin, ja lapsi istuu tuppisuuna ja lukee koko kirjan saman tien siinä istuessa. “On todella palkitsevaa nähdä, kun lapsi löytää oman juttunsa ja pääsee lukemisen intoon käsiksi”, Steen kuvaa työnsä parhaita hetkiä.
Jasmin Björninen, Katri Kokkola ja Leena Manninen
