University of Helsinki
Tällä viikolla harjoituksen aiheena oli oppia yhdistelemään eri objekteja yhdeksi sekä tuomaan ulkopuolista tietoa QGIS-ohjelmaan. Harjoittelimme näitä asioita Afrikkaa esittävän aineiston avulla.
Aineisto oli hyvin tarkka, ja siinä näkyi mantereen mittakaavassa todella pieniä yksityiskohtia esimerkiksi rantaviivassa sekä saarissa. Tutkimme aineiston attribuuttitaulukkoa. Taulukossa oli merkattu jokaisen valtion pinta-ala omalle sarakkeelle, mutta pinta-alaan ei oltu laskettu mukaan valtioon kuuluvien saarien pinta-alaa. Jokainen saari oli omalla rivillään, jossa yhteen sarakkeeseen oli merkattu saaren pinta-ala. Harjoittelimme yhdistämään kaikki yhdelle valtiolle kuuluvat objektit yhdeksi objektiksi ja saimme attribuuttitaulun rivien määrän useasta sadasta viiteenkymmeneenkahteen. Jokaisella Afrikan valtiolla oli nyt taulukossa vain yksi rivi.
Seuraavaksi harjoittelimme uuden datan tuomista QGIS-ohjelmaan. Tavoitteena oli siirtää Afrikan valtioiden internetin käyttöä kuvaavasta Excel-taulukosta sarakkeita Afrikkaa esittävän karttatason attribuuttitauluun. Näin pystyisimme tutkimaan helpommin esimerkiksi valtioiden kehittyneisyyttä, kun kaikki tieto olisi samassa taulukossa. Tässä työvaiheessa oli tärkeää se, että molemmissa taulukoissa olisi yhtä monta riviä, ja että jokaisen maan kolmikirjaiminen maakoodi olisi täysin sama molemmissa taulukoissa. Muuten taulukot eivät olisi yhteensopivia, ja niitä ei voisi yhdistää.
Seuraavaksi harjoittelimme yhdistämään eri tietokantojen tietoja yhdeksi. Pohjatiedostona oli edelleen Afrikkaa esittävä karttataso ja siihen haluttiin liittää tiedot kolmesta muusta tasosta: Afrikassa tapahtuneista konflikteista, löydetyistä timanttikaivoksista sekä öljykentistä. Kun kaikki halutut tiedot oli saatu liitettyä yhteen karttatasoon, oli aika analysoida hiukan tuloksia.
Tässä kuvassa violetit alueet kuvaavat öljykenttiä, vaaleanpunaiset pisteet konflikteja ja oranssit pisteet timanttikaivoksia.
Yllä olevan karttatason attribuuttitaulukko.
Yllä olevassa taulukossa oikeanpuoleisin sarake “U_konfliktit” kuvaa, kuinka monen vuoden ajan valtiossa on ollut konflikteja. “Timantteja”- sarake kuvaa löydettyjen timanttikaivosten määrää. Timanttikaivosten ja konfliktien määrässä ei voida huomata suoranaista yhteyttä, mutta voimme olettaa, että joissain valtioissa timanttikaivokset ovat aiheuttaneet konflikteja. Esimerkiksi Angolassa on ollut konflikteja 42 vuoden ajan ja siellä on myös löydetty 43 timanttikaivosta, mikä on eniten timanttikaivoksia yhden Afrikan valtion sisällä, tämän aineiston mukaan. Voimme päätellä, että tässä tilanteessa timanttikaivokset ovat aiheuttaneet levottomuuksia Angolassa. Voimme seuraavaksi huomata, että Etiopiassa, Eritreassa, Etelä-Sudanissa ja Ugandassa on ollut konflikteja yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Näissä valtioissa ei ole kuitenkaan yhtäkään timanttikaivosta, joten konfliktit ovat saaneet alkunsa aivan jostain muusta. Syynä on voinut olla esimerkiksi etnisten ryhmien tai heimojen väliset erimielisyydet.
Luin kurssikaverini Heikki Säntin blogista hänen kolmannen kurssikerran pohdintatekstinsä. Hän oli liittänyt tekstin joukkoon tekemänsä Afrikan konflikteja, timanttikaivoksia ja öljykenttiä kuvaavan kartan. Hän oli merkannut konfliktit pienillä punaisilla räjähdystä kuvaavilla tähtikuvioilla ja timanttikaivokset vaaleansinisillä timantinmuotoisilla symboleilla. Kartan symboliikka helpotti hyvin paljon sen lukemista. Tutkin sen jälkeen vielä minun itseni tekemää karttaa, ja tajusin, että seuraavien kurssikertojen töissä täytyy kiinnittää enemmän huomiota karttojen visuaaliseen puoleen.
Lähteet:
Säntti, H. (2024) Kolmas kurssikerta. Viitattu 1.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/hksantti/