University of Helsinki
Yllä on kuva alkuharjoituksen tuotoksesta, jossa harjoittelimme luomaan vyöhykkeen valitun kohteen ympärille. Vyöhykkeen avulla voidaan tutkia, miten suurelle alueelle tietyn ilmiön tai tapahtuman vaikutukset ylettyvät. Tässä on tutkittu, kuinka laajalle alueelle Pornaisten suurempien autoteiden meluhaitat ulottuvat. Autoteiden ympärille luotiin sadan metrin levyinen vyöhyke, joka näkyy kuvassa pinkillä. Pinkille vyöhykkeelle osuvat asuintalot sijaitsevat enintään viidenkymmenen metrin etäisyydellä autotiestä, ja kärsivät tällöin autotien meluhaitoista. Vyöhykkeelle osui 134 asuintaloa.
Tässä kuvassa näkyy Malmin lentokentän kiitoradat violetilla. Halusin tutkia, kuinka monta asuintaloa kärsii lentokentältä tulevista meluhaitoista. Loin lentokentän ympärille vyöhykkeen yhden kilometrin säteellä. Tilastosta voi huomata nyt, että 830 asuintaloa sijaitsee enintään kilometrin etäisyydellä lentokentästä, eli kärsii lentokentän meluhaitoista. Näissä asunnoissa asuu yhteensä 9102 henkilöä. Kuvasta voi huomata myös, että vyöhykkeen sisälle sijoittuu myös yksi juna-asema (vaaleanpunainen suorakaide).
Seuraavaksi loin Malmin lentokentän ympärille vyöhykkeen kahden kilometrin säteellä. Tilastosta voidaan huomata, että 4957 asuintaloa sijaitsee korkeintaan kahden kilometrin etäisyydellä lentokentästä. Samasta tilastosta nähdään, että näissä asunnoissa asuu yhteensä 58 897 henkilöä, eli niin moni ihminen kärsii kuvitteellisista meluhaitoista. Alle kahden kilometrin päässä Malmin lentokentästä sijaitsee myös kolme juna-asemaa.
Tämän kurssikerran jälkeen QGIS- ohjelman käyttö tuntui hyvin paljon selkeämmältä kuin aiemmin kurssilla. Ensimmäistä kertaa osasin itsenäisesti luoda ja yhdistellä tietoa ilman, että jouduin katsomaan jokaisen hiiren klikkauksen opettajalta. Vektori- ja rasteritasojen yleisilmeen muokkaaminen sujuu jo ongelmitta. Löydän myös jo helpommin erilaiset toiminnot ohjelman yleisnäkymästä ja tiedän, minkälaista työkalua voidaan käyttää tietynlaisen ilmiön tarkastelussa.
Tuntuu, että osaan jo itsenäisesti luoda jonkin tietokannan attribuuttitaulukkoon uusia sarakkeita laskemalla olemassa olevasta tiedosta erilaisia arvoja, esimerkiksi asioiden prosenttiosuuksia koko aineistosta. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää esimerkiksi, kun halutaan tutkia eri väestöryhmien jakautumista alueelle.
Bufferivyöhykkeen luominen onnistuu helposti ja onnistuin ongelmitta tutkimaan, minkälaisia objekteja osuu vyöhykkeen sisään. Tätä työkalua voidaan käyttää, kun halutaan tutkia etäisyyttä jostakin valitusta objektista, esimerkiksi lentokentästä, koulusta, autotiestä, yms. Vyöhyketyökalua voidaan käyttää myös vaikka silloin, kun haluttaisiin tutkia ilmansaasteen tai vaarallisen aineen leviämistä esimerkiksi tapaturma-alueelta. Minulle tulee ensimmäisenä mieleen mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus, jonka tapahtuessa haluttaisiin tutkia radioaktiivisen saasteen leviämistä ja sitä, mitkä alueet altistuvat saasteelle.
Vaikka QGIS- ohjelmalla voidaan suorittaa hyvin paljon erilaisia toimenpiteitä, liittyy sen käyttöön silti useita rajoitteita. Esimerkiksi rasteriaineistoille ei voida luoda kaikkia samoja toimenpiteitä, mitä voidaan vektoriaineistoille luoda, koska rasteriaineistot eivät ole yhtä monipuolisia ja tarkkoja kuin vektoriaineistot. Lisäksi monista alueista tai ilmiöistä ei löydy sopivia QGIS:ssä aukeavia aineistoja, joten ihan minkä vaan ilmiön tutkiminen ei ole aina mahdollista.
Kävin vielä lopuksi lukemassa muutaman kurssikaverin blogeja ja luin tarkemmin Miki Leinon blogipostauksen. Hän oli tehnyt Malmin lentokentän ympärille yhden kilometrin bufferivyöhykkeen. Hänen bufferivyöhykkeen sisälle 9736 ihmistä ja minun 1 km vyöhykkeen sisälle jäi 9102 ihmistä. Mietiskelin hetken, että mistähän tämä ero johtuu ja päädyin seuraavanlaiseen tulokseen: Malmin lentokentän kiitoradat piirrettiin itse vapaalla kädellä, joten ne osuvat jokaisella hiukan eri kohtaan. Parin metrin heitto kiitoradan sijainnissa voi jättää jonkun ison kerrostalon bufferivyöhykkeen ulkopuolelle. Tulokseen saattaa kyllä vaikuttaa myös jokin aineistoihin liittyvä asia, mutta tämä oli paras päätelmä, mihin päädyin.
Lähteet:
Leino, M. (2024) Viides kurssikerta. Viitattu 20.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/leinmiki/