Geoinformatiikan menetelmät 1, neljäs kurssikerta

 

Tämän viikon aiheena oli laatia ruututeemakartta Helsingin alueesta. Apuna tämän luomiseen käytettiin Helsingin väestöä kuvaavaa vektoriaineistoa, jossa oli informatiikaltaan hyvin suuri attribuuttitaulukko. Harjoittelimme tarpeettomien sarakkeiden poistamista attribuuttitaulukosta, jotta teemakartan luominen olisi helpompaa ja nopeampaa.

Sain tehtävän kurssikerran aikana lähes valmiiksi. Ainoastaan teemakarttojen visuaalisen osan luominen jäi kesken ja ajattelin, että teen sen myöhemmin kotona valmiiksi. Tallensin mielestäni kaikki tasot erikseen, mutta kun koitin avata työtä kotona, en jostain syystä saanut sitä auki kokonaan. Jouduin sitten aloittamaan koko homman lähes alusta. Hiukan se ärsytti, mutta tulipahan kunnolla harjoitusta QGIS:in käytöstä. Alla on kuvat valmiista luomuksistani. Ensimmäinen kartta kuvaa muunkielisten prosentuaalista jakautumista Helsingin alueelle ja toinen kartta kuvaa ruotsinkielistä prosentuaalista jakautumista.

Muunkielisten prosenttiosuudet

 

Yllä olevasta kartasta voidaan huomata, että muunkielinen väestö jakautuu Helsingin eri alueille suhteellisen tasaisesti. Itäisissä osissa on keskivertoa enemmän muunkielisiä ja luoteisissa osissa on taas keskivertoa vähemmän muunkielisiä. Voidaan huomata, että Helsingissä on muutamia alueita, tässä kartassa 500x500m kokoisia ruutuja, joissa muunkielisten osuus on yli 50 prosenttia.

 

Ruotsinkielisten prosenttiosuudet

 

Tästä kartasta huomataan, että Helsingissä on laajoja alueita, joissa ruotsinkielisen väestön osuus on hyvin pieni. Ruotsinkieliset ovatkin jakautuneet tarkemmin tietyille alueille asumaan. Merkittävimmät ruotsinkielisten keskittymät sijaitsevat aivan itäisessä Helsingissä Sipoon alueella, sekä lounaisessa ja luoteisessa Helsingissä.

Kun näitä kahta karttaa verrataan, voidaan huomata, että joillain alueilla, sekä muunkielisten, että ruotsinkielisten osuus on hyvin suuri. Tästä voidaankin päätellä, että näillä alueilla väestö on hyvin monimuotoista ja erilaisten kulttuuritaustojen omaavia ihmisiä on runsaasti. On myös alueita, joissa on hyvin paljon muunkielisiä, mutta hyvin vähän ruotsinkielisiä. Voidaan päätellä, että näillä alueilla muunkielinen väestö on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, esimerkiksi Aasiasta ja Afrikasta.

Mielestäni näitä ruututeemakarttoja on melko hankalaa lukea, koska ruutujen alta ei näy pohjakarttaa ollenkaan. Lukijan on siis hankala hahmottaa, missä eri alueet tarkalleen sijaitsevat. Ruutujen väriä olisi mahdollisesti voinut muuttaa läpinäkyvämmäksi, mutta omat taidot eivät vielä ihan riittäneet siihen. Lisäksi tämän tyyppisessä ruututeemakartassa informatiivisuus ei ole kaikista tarkimmasta päästä. Alussa ruudut määritellään tietyn kokoisiksi. Mitä suuremmaksi ruudut piirtää, sitä epätarkempi kartasta tulee, koska isojen ruutujen sisällä saattaa olla paljon sisäistä vaihtelua. Jos ruuduista tekee kuitenkin liian pienet, on karttaa vaikeampi lukea, koska se näyttää koostuvan vain pienistä pikseleistä. Koropleettinen kartta väestön jakautumisessa voisi olla ehkä hiukan todenmukaisempi, koska se kuvaisi tarkemmin muodot väestön jakautumisessa.

Lueskelin Jesperi Grönbergin blogitekstin läpi, ja huomasin, että hän oli tehnyt ruotsinkielisen väestön jakautumisesta myös absoluuttisen kartan. Hän kertoi tekstissään hyvin, että absoluuttinen kartta kuvaa tässä ilmiössä melkein pelkästään alueiden asukastiheyden vaihtelua eikä niinkään ruotsinkielisten määrää suhteutettuna muuhun väestöön. Suhteellinen karttaesitys onkin parempi valinta tässä tilanteessa.

 

Lähteet:

J. Grönberg, (2024) Neljäs kurssikerta 7.2.2024. Viitattu 20.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/jesperi/