4. Kurssikerta

Neljäs kurssikerta ja puurtaminen Mapinfon kanssa jatkuu. Työskentely alkaa selvästi tuntumaan jo tutulta kun perus työkalujen kanssa leikkimisen sijaan kaipaa uusia osia ohjelmasta. Tällä kurssikerralla vuorossa oli ruutu- ja pisteaineistojen maailmassa pyörähtäminen. Aluksi oli perinteinen teoriapläjäys, jonka jälkeen aloimme harjoittelemaan yhdessä. Harjoittelimme grid-toolin käyttöä, joka luo ruudukon valitun aineiston päälle ja antaa mahdollisuuden tutkia ruuduissa olevia tietoja.

Kun lopulta pääsimme vääntämään omia karttojamme, tuli vastaan pieni ongelma. Halusin valita vain yhden kunnan, mutta ohjelma valitsi alueita myös kunnan rajojen ulkopuolelta. Muutaman voimasanan lausumisen jälkeen päädyimme pyytämään Paarlahden apuun ja ongelma ratkesi. Harjoittelun aikana loimme 500×500 metrin ruuduilla ruudukon, mutta mielestäni, lyhyen kokeilun jälkeen, pienempi 250×250 ruudukko näytti paremmalta, joten tein kartan siltä pohjalta. Tekemäni kartta (Kuva 1.) on siis kartta Helsingin asukastiheydestä 250×250 metrin ruuduissa esitettynä.

Asukastiheys helsinki (1)

Kuva 1. Helsingin asukastiheys

Karttaa katsellessa erotan itse selvästi viisi yhtenäistä aluetta. Ensimmäinen alkaa ydinkeskustasta ja kulkee länsirantaa pitkin kohti Meilahtea, josta se jatkuu Munkkiniemen kautta kohti Haagaa ja päättyen Malminkartanoon. Toinen alue alkaa Katajanokalta, josta se jatkuu Vallilan kautta Oulunkylään ja siitä Pakilaan ja Torpparinmäkeen. Kolmas alue on pohjoinen Helsinki: Malmi, Tapaninkylä, Suutarila ja Suurmetsä. Neljäs alue kattaa Herttoniemen, Laajasalon, Vuosaaren, Mellunkylän ja Itäkeskuksen alueen. Viimeisenä alueena olisi koilinen kulmaus Helsingistä, missä sijaitsee Östersundom ja Karhusaari.

Karttaa katsellessa ja alueita miettiessä, voi ymmärtää alueiden asumistiheyden eron. Miksi asukastiheys on suuremaa esim. kantakaupungissa ja Haagassa kuin Paloheinässä ja Jollaksessa? Suurin syy on alueiden rakennuksissa. Kantakaupunki ja Haaga ovat täynnä vierekkäin rakennettuja kerrostaloja kuin taas Paloheinä ja Jollas ovat yhtenäisiä auleita, mutta alueelta löytyy suurimmaksi osaksi omakotitaloja tai rivitaloja.

Kartalta halusin alkaa pohtimaan, mitkä tekijät erottavat nämä alueet toisistaan ja olisiko mahdollista levittää asuinalueita näille tyhjille alueille. Ensimmäisen alueen itäreunan ja toisen alueen välillä oleva väli on melko suuri. Helsingin karttaa hetken tutkittuani, löysin mahdolliset syyt. Ensinnäkin tuossa välissä kulkee keskuspuisto, joka alkaa Laaksosta ja kulkee Pirkkolan kautta Haltialaan. Toisena syynä voi pitää liikennettä, Hämeenlinnan väylä ja eteläpäädyssä rautatiet synnyttävät suuren välin.

Toisen alueen ja pohjoisen Helsingin välissä oleva tyhjä alue johtuu suurimmaksi osaksi Vantaanjoesta. Vanhankaupunginlahteen laskeva Vantaanjoki kiemurtelee pohjoiseen päin jättäen välin näiden alueiden välille. Pohjoisen osan ja kolmannen alueen väli näyttää olevan melko suora. Syynä tähän väliin on Lahdenväylä ja sen ympärille jätetty puskurivyöhyke. Neljännen ja viidennen alueiden välissä onkin suurempi etäisyys. Karttaa katsellessa, ei alueiden välissä oikeastaan ole minkäänlaista kunnollista rakennettua asiaa, mikä voisi estää laajenemisen.

Tämän pohdinnan jälkeen voi todeta, että Helsingissä ei ole tällä hetkellä kovinkaan paljoa tilaa mihin levittäytyä. Ainoa alue missä rakentaminen voisi olla vilkasta, on oikeastaan koilisessa oleva Östersundom. Muuten tällä hetkellä asumaton tila on joko liikenneyhteyksien tai kauppojen ja muiden liiketilojen käytössä. Tilanne on toinen lähikunnissa. Toni Ruikkala totesi blogissaan, että Vantaa on suurimmaksi osaksi harvaan asuttua ja tilaa rakentaa uusia asuinalueita on paljon. Helsingissä tilanne on siis lähes päinvastainen kuin Vantaalla.

Kartta on siis 250×250 metrin ruuduista koostuva ja se näytti ainakin omasta mielestä mukavammalta kuin 500×500 metrin ruuduissa oleva kartta. Päädyin myös ottamaan ruudukon pois omasta kartasta ja valinta oli mielestäni hyvä. Ruudukko teki mielestäni kartasta vähän rosoisen ja väritkin erottuvat mielestäni näin paremmin. Kartta on mielestäni melko selvä ja informatiivinen.

Karttatehtävän lisäksi piti pohtia sopiiko ruututeemakartta näyttämään absoluuttisia arvoja. Miksipä ei. Kurssikerran blogimerkintöjä ja muiden karttoja katsellessa voi todeta, että toimii. Suuria alueita vertaillessa perinteinen koropleettikartta luultavasti toimii paremmin. Mutta riippuen aineistosta ja tutkittavasta asiasta, on ruututeemakartassa omat hyvät puolensa.

Lähteet:

Ruikkala T. (2015) Ruikkalan PAK-blogi 2015. Kurssikerta 4 – Ruutuja, ruutuja ja Vantaan asukastiheyttä.  <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/> Luettu 12.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *