7. Kurssikerta

Viimeinen kurssikerta tällä kurssilla. Tiedotusblogissa oli annettu hieman vihjeitä siitä, mitä tulevalla kurssikerralla saataisiin tehdä. Ohjeena oli etsiä paikkatietoaineistoja kiinnostavista aiheista. Kurssikertaa edeltävänä iltana sukelsin linkkien viidakkoon silmät pyöreinä kaikesta tiedon määrästä. Linkkien takaa aukesi koko ajan uusia tilastoja tilastojen perään ja valinnan vaikeus sumensi arviointikykyä. Totesin nukkua yön yli ja katsoa uudestaan ennen itse kurssikertaa.

Kurssille saapuessa olin saanut jo vähän ideasta kiinni, että mitä tulisin tekemään. En keksinyt mitään sopivan kokoista maata tai maanosaa joten päädyin, ehkä vähän luovuttaneena, tekemään kartat Euroopasta. Tilastotiedot näihin karttoihin kaivoin SOTKAnetistä ja Eurostatin sivuilta. Tein kurssikerralla yhteensä kolme karttaa. Kaksi ensimmäistä ovat terveyteen liittyviä ja tilastot löytyivät SOTKAnetistä ja kolmas kartta liittyy liikenteeseen ja sen aineistot hain Eurostatilta.

syöpäkuolematKK7

Kuva 1. Syöpäkuolleisuus EU-maissa 100 000 asukasta kohden vuonna 2009.

Ensimmäinen kartan (kuva 1.) tein EU-maiden syöpäkuolleisuudesta 100 000 asukasta kohden vuodelta 2009. Tein tämän ensimmäisen kartan vaan yhdellä muuttujalla, jotta näkisin miten aineisto tulee “istumaan” kartalle. Vaihtoehtona oli jättää kohteet, joilla ei minkäänlaista tilastotietoa ollut, kokonaan pois kartalta, mutta se jätti koloja ympäri karttaa ja totesin, että tehdään mieluummin ei dataa luokka. Luokan värin valitsin neutraaliksi harmaaksi. Kartan vaaleammat värit ovat melko lähellä toisiaan ja ne erottuvat juuri ja juuri kartasta. Tämän olisi voinut katsoa hieman tarkemmin. Kartta muuten näyttää melko hyvältä. Kartasta voidaan nähdä, että syöpäkuolleisuus on suurinta Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Poikkeuksina ovat Islanti pohjoisessa pienemmällä syöpäkuolleisuudella kuin muut ja Kypros etelässä suuremmalla syöpäkuolleisuudella kuin muut. Eteläisimmissä maissa syöpäkuolleisuus on pienempää. Luokkarajojen väli pienimmästä suurimpaan ei ole kuin 155, joten melko samoissa määrissä ollaan koko EU:ssa.

Pallolaajennus ja sydänsairauskuolematKK7

Kuva 2. Sydänsairauskuolemat ja pallolaajennusleikkaukset EU-maissa 100 000 asukasta kohden vuonna 2009.

Toisen kartan (kuva 2.) tein sydänsairauskuolemien ja pallolaajennusleikkausten määristä 100 000 asukasta kohden EU-maissa. Terveyteen liittyvät tilastot löytyivät molemmat SOTKAnetistä. Näistä syntyi päällekkäinen teemakartta sinisen sävyillä ja erilaisella viivoituksella erottamaan muuttujat toisistaan. Tässäkin kartassa käytin jo hyväksi todettua ei dataa luokkaa, joka toisessa muuttujassa on harmaa väri ja toisessa muuttujassa pisteitä viivojen sijaan. Tässä kartassa värit ovat selvästi selkeämmät ja ne erottuvat toisistaan hyvin.

Kartasta voidaan huomata, että eniten sydänsairauskuolemia tapahtui itäisessä Keski-Euroopassa. Vähiten kuolemia oli Lounais-Euroopassa. Pohjoismaista vähiten sydänsairauskuolemia oli Norjassa ja Suomi ja Ruotsi kuuluivat samaan toiseksi suurimpaan luokkaan. Itselleni pienoisena yllätyksenä tuli Viron, Latvian ja Liettuan kuuluminen suurimpaan luokkaan.

Pallolaajennusleikkausten yhteys kuolemiin ei kartalla näytä aivan selvältä. Kartalta voi nähdä, että Keski-Euroopassa tehdään eniten leikkauksia. Ranskassa tehdään enemmän kuin muualla, eikä siellä ole suurin kuolleisuus sydänsairauksiin. Tilastot leikkauksista ovat melko puutteelliset ja suuressa osassa maista, jossa kuolleisuus on suurinta, puuttuvat pallolaajennusleikkaustilastot. Päätelmät voisivat olla erilaiset, jos tiedot puuttuvista kuolleisuuden omaavista maista olisivat taulukoissa ja niistä kävisi ilmi, että leikkauksia olisi paljon. Mutta koska tilastot puuttuvat, jäävät päätelmät näiden tilastojen tasolle.

Onnettomuuskuolemat,moottoritiet,autojenmääräKK7

Kuva 3. EU-maiden moottoriteiden pituutta, liikenneonnettomuuskuolemia ja henkilöautojen määrä/1000 asukasta kohden esittävä kartta. Kaikki tilastot vuodelta 2009.

Viimeiseen karttaan (kuva 3.) vaihdoin aihetta melko paljon. Tarkoituksena oli tutkia EU-maiden moottoriteiden pituuksia ja liikenneonnettomuuskuolemia ja samalla tarkastella, missä maissa on eniten henkilöautoja uhatta asukasta kohden. Tilastot tähän karttaan löysin Eurostat-palvelusta.

Kartassa on pohjalla punaisen sävyillä eri luokat moottoriteiden pituuksista. Seuraavaksi ovat liikenteessä tapahtuneiden onnettomuuskuolemien eri luokat erilaisilla viivoituksilla. Ja Päällimmäisenä kartassa on pylväsdiagrammina henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohden. Ei dataa luokat on tehty samalla tavalla kuin kahdessa edellisessä kartassa (harmaa sävy ja pisteet), mutta pylväsdiagrammia ei kokonaan saanut pois, joten ei dataa-pylväs näkyy kartalla pienenä sinisenä viivana.

Kun aloittaa katselemaan karttaa huomaa hyvin, että moottoriteitä on eniten Keski-Euroopan suurilla valtioilla (Saksa, Ranska, Espanja ja Italia), mikä ei sinänsä ole yllätys. Moottoriteiden pituuden heitto suurimmassakin luokassa on noin 7000 kilometriä, joten vaihtelu on suurta luokkienkin välillä. Suomi, itselleni yllätyksenä, suhteellisen suurena maana kuuluu alimpaan luokkaan moottoriteiden pituuksissa.

Seuraavaksi huomataan, että Pohjois-Euroopan maita ja muutamia pienempiä valtioita lukuun ottamatta suurin osa Euroopasta kuuluu suurimpaan luokkaan onnettomuuskuolemissa. Itse olen käynyt lähes kaikissa etelä-Euroopan maissa ja Suomeen verrattuna liikenne on melko sekavaa, joten en ihmettele tulosta. Saksan kuulumisen suurimpaan luokkaan ymmärtää sillä, että siellä on eniten suuria moottoriteitä. Mitä enemmän liikennettä, sitä enemmän onnettomuuksia. Liikenteessä oleva järjestelmällisyys ja lakien kunnioittaminen toimii ainakin pohjoismaissa ja nähtävästi se myös vähentää onnettomuuksia. Luokkajakoa muuttamalla tulisi kartastakin luultavasti erilainen, mutta näin suurten erojen luokittelu näytti menevän parhaiten tällä luokkajaolla.

Viimeisenä voidaan tarkastella pylväsdiagrammeja. Kartasta katsomalla huomaa, etteivät pylväät oikeastaan seuraa edellisiä muuttujia kovinkaan tarkasti. Itä-Euroopassa, missä moottoriteidenkin pituus oli lyhempi, on vähemmän autoja asukkaisiin nähden. Toisaalta Suomi kuului samaan joukkoon moottoriteiden pituuden suhteen, mutta täällä on silti enemmän autoja kuin esimerkiksi Saksassa, jossa on eniten moottoriteitä. Pienissä valtioissa, kuten Luxemburgissa ja Liechtensteinissa autojen määrä oli suurin.

 

Kurssista jäi itselleni erittäin positiivinen fiilis. Harjoituksia Mapinfo-ohjelman parissa tuli tehtyä paljon ja tietoa tuli valtavasti lisää. Kukaan ei silti ole täydellinen ja jos tämänkin ohjelman salat haluaa kokonaan avata (jos se edes on mahdollista) tarvitaan vielä paljon harjoittelua. GIS aiheena on avautunut selvästi mielessäni. “Jos vielä yliopiston aloittaessani GIS oli käsitteenä hieman epäselvä ja käsitys sen sisältämistä asioista vajavainen, ovat viimeistään nyt paikkatiedon salat avautuneet ja imaisseet mukaansa” toteaa Outi Seppälä blogissaan ja komppaan Outin sanoja. Taidamme nyt jättää Mapinfolle hyvästit hetkeksi ja pääsemme sekoittamaan päämme uusilla hienoilla ohjelmilla. Loistavasti tiivistänyttä Toni Ruikkalaa lainaten: ” jos nyt tämä Mapinfo riittäisi tältä kertaa.” Kiitos kurssilaisille avusta ja yhdessä läpikäydyistä “itkupotkuraivareista”!

Lähteet:

Eurostat. European commission. Transport – statistics illustrated. <http://ec.europa.eu/eurostat/web/transport/data/database> Luettu 24.2.2015.

Ruikkala, T. (2015) Ruikkalan PAK-blogi 2015. Kurssikerta 7 – Euroopan väestöä ja Japanin onnettomuuksia. <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/> Luettu 12.3.2015.

Seppälä O. (2015) Outin Pak-blogi, Viimeistä viedään, huh. <https://blogs.helsinki.fi/outisepp/> Luettu 12.3.2015

SOTKAnet. Eurooppa-indikaattorit. <http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu> Luettu 24.2.2015

 

6. Kurssikerta

Jo ennen saapumista kuudennelle kurssikerralle oli tiedotusblogissa annettu ohjeeksi pukeutua sään mukaan, mikä tarkoitti vaan yhtä asiaa, ulkoilua. Kurssikerran alussa jakauduimme ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annettiin lapaseen GPS-paikannin. Lähdimme ryhmämme kanssa kiertämään lähialueita tarkoituksenamme kerätä alueen roskisten koordinaatit. Hieman jäätyneinä saavuimme takaisin lämpimiin sisätiloihin, missä tehtävänä oli siirtää koordinaattipisteet koneelle Excel taulukkoon ja siitä sitten Mapinfoon. Tehtävä onnistui hyvin kaakaon avustuksella vaikka GPS-paikantimen korkeus tuntui heittelevän hieman liikaa maastoon nähden.

Seuraavaksi pääsimmekin itsenäisen tehtävän pariin. Tarkoituksena oli tuottaa erilaisia karttoja erilaisista hasardeista opetuskäyttöön. Itse tein kaksi karttaa maanjäristyksistä ja yhden kartan tulivuorten purkauksista.

yli7mg, 1980,440 järistystä

Kuva 1. Kartassa näkyy yli 7 magnitudin järistykset vuodesta 1980 alkaen. Noin 440 järistystä.

Kuvassa yksi on kaikki rekisteröidyt yli seitsemän magnitudin maanjäristykset vuodesta 1980 alkaen. Yli seitsemän magnitudin järistyksiä on ollut noin 440.

5-6,9mg,1980jälkeen,n.56700,

Kuva 2. Kartassa näkyy 5,0-6,9 magnitudin järistykset vuodesta 1980 alkaen. Noin 56 700 järistystä.

Kuvassa kaksi on kaikki rekisteröidyt 5,0-6,9 magnitudin järistykset vuodesta 1980 alkaen. Tällä voimakkuudella järistyksiä on ollut noin 56 700.

Nämä kaksi karttaa siis kuvaavat maanjäristyksiä. Tein nämä kaksi karttaa sen takia, että voidaan huomata kuinka suuri ero on järistysten määrässä kun hypätään voimakkuudessa ylöspäin. Samalla aikavälillä on ollut n. 440 yli seitsemän magnitudin järistystä ja yli 56 000 5-6,9 magnitudin järistystä. Kuva 1 siis näyttää hyvin kuinka vähän suuria järistyksiä on verrattuna kuvan 2 pienempiin järistyksiin. Kartat (kuva 1 ja kuva 2) demonstroivat siis hyvin järistysten määrän nousun. Kuvan 1 kartasta huomataan hyvin myös, että järistykset sijoittuvat litosfäärilaattojen reunaosiin. Suurimmat järistykset sijoittuvat yleensä alityöntövyöhykkeille ja hankaussaumoihin. Saman oli todennut Outi Seppälä blogissaan: “Kartalta voidaan myös huomata suurten järistysten keskittyminen alityöntövyöhykkeille ja hankaussaumoihin.” Nämä kaksi karttaa näyttävät hyvin myös järistysten sijoittumisen globaalisti.

tulivuoret,1964jälkeen,280

Kuva 3. Kartassa näkyy tulivuorenpurkaukset vuodesta 1964 alkaen. Noin 280 purkausta.

Kolmas kartta minkä tein kurssikerralla käsittelee tulivuorten purkauksia vuodesta 1964 alkaen. Kartan tarkoituksena opetuksessa olisi näyttää, kuinka samoilla alueilla maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset yleisesti ottaen tapahtuvat.

Kuva 4. Litosfäärilaatat ja erilaiset saumakohdat. Lähde: http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/suuret/sumatranlaattaliikkeet.html

Neljäs kuva näyttää kaikki eri litosfäärilaatat ja niiden erilaiset saumakohdat. Karttaa voisi käyttää opetuksessa hyvin selittäen tämän kartan perusteella kaikki erilaiset järistysalueet ja tulivuorien sijainnin.

Lähteet:

Seppälä, O. (2015) Outin Pak-blogi , Järistyksiä ja purkauksia open näkökulmasta. <https://blogs.helsinki.fi/outisepp/> Luettu 10.3.2015