6. Kurssikerta

Jo ennen saapumista kuudennelle kurssikerralle oli tiedotusblogissa annettu ohjeeksi pukeutua sään mukaan, mikä tarkoitti vaan yhtä asiaa, ulkoilua. Kurssikerran alussa jakauduimme ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annettiin lapaseen GPS-paikannin. Lähdimme ryhmämme kanssa kiertämään lähialueita tarkoituksenamme kerätä alueen roskisten koordinaatit. Hieman jäätyneinä saavuimme takaisin lämpimiin sisätiloihin, missä tehtävänä oli siirtää koordinaattipisteet koneelle Excel taulukkoon ja siitä sitten Mapinfoon. Tehtävä onnistui hyvin kaakaon avustuksella vaikka GPS-paikantimen korkeus tuntui heittelevän hieman liikaa maastoon nähden.

Seuraavaksi pääsimmekin itsenäisen tehtävän pariin. Tarkoituksena oli tuottaa erilaisia karttoja erilaisista hasardeista opetuskäyttöön. Itse tein kaksi karttaa maanjäristyksistä ja yhden kartan tulivuorten purkauksista.

yli7mg, 1980,440 järistystä

Kuva 1. Kartassa näkyy yli 7 magnitudin järistykset vuodesta 1980 alkaen. Noin 440 järistystä.

Kuvassa yksi on kaikki rekisteröidyt yli seitsemän magnitudin maanjäristykset vuodesta 1980 alkaen. Yli seitsemän magnitudin järistyksiä on ollut noin 440.

5-6,9mg,1980jälkeen,n.56700,

Kuva 2. Kartassa näkyy 5,0-6,9 magnitudin järistykset vuodesta 1980 alkaen. Noin 56 700 järistystä.

Kuvassa kaksi on kaikki rekisteröidyt 5,0-6,9 magnitudin järistykset vuodesta 1980 alkaen. Tällä voimakkuudella järistyksiä on ollut noin 56 700.

Nämä kaksi karttaa siis kuvaavat maanjäristyksiä. Tein nämä kaksi karttaa sen takia, että voidaan huomata kuinka suuri ero on järistysten määrässä kun hypätään voimakkuudessa ylöspäin. Samalla aikavälillä on ollut n. 440 yli seitsemän magnitudin järistystä ja yli 56 000 5-6,9 magnitudin järistystä. Kuva 1 siis näyttää hyvin kuinka vähän suuria järistyksiä on verrattuna kuvan 2 pienempiin järistyksiin. Kartat (kuva 1 ja kuva 2) demonstroivat siis hyvin järistysten määrän nousun. Kuvan 1 kartasta huomataan hyvin myös, että järistykset sijoittuvat litosfäärilaattojen reunaosiin. Suurimmat järistykset sijoittuvat yleensä alityöntövyöhykkeille ja hankaussaumoihin. Saman oli todennut Outi Seppälä blogissaan: “Kartalta voidaan myös huomata suurten järistysten keskittyminen alityöntövyöhykkeille ja hankaussaumoihin.” Nämä kaksi karttaa näyttävät hyvin myös järistysten sijoittumisen globaalisti.

tulivuoret,1964jälkeen,280

Kuva 3. Kartassa näkyy tulivuorenpurkaukset vuodesta 1964 alkaen. Noin 280 purkausta.

Kolmas kartta minkä tein kurssikerralla käsittelee tulivuorten purkauksia vuodesta 1964 alkaen. Kartan tarkoituksena opetuksessa olisi näyttää, kuinka samoilla alueilla maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset yleisesti ottaen tapahtuvat.

Kuva 4. Litosfäärilaatat ja erilaiset saumakohdat. Lähde: http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/suuret/sumatranlaattaliikkeet.html

Neljäs kuva näyttää kaikki eri litosfäärilaatat ja niiden erilaiset saumakohdat. Karttaa voisi käyttää opetuksessa hyvin selittäen tämän kartan perusteella kaikki erilaiset järistysalueet ja tulivuorien sijainnin.

Lähteet:

Seppälä, O. (2015) Outin Pak-blogi , Järistyksiä ja purkauksia open näkökulmasta. <https://blogs.helsinki.fi/outisepp/> Luettu 10.3.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *