Moniosaajien kirjo uudistetuissa koulutusohjelmissa

– Opiskelijoiden täyttä potentiaalia ei ole helppo tunnistaa työelämässä, sillä koulutusohjelman nimestä ei aina pysty päättelemään opintoihin todellisuudessa sisältyvän asiantuntijuuden ja osaamisen kirjoa. Lisäksi eri koulutusalat herättävät yleensä mielikuvia tietynlaisista ammateista ja työnkuvista. Varsinkin tuttujen koulutusohjelmien kohdalla nämä mielikuvat voivat jopa rajoittaa alakohtaisen potentiaalin tunnistamista. Mutta mitä sellaista osaamista eri aloilla on, jota ei edes tule ajatelleeksi?

Helsingin yliopistossa on uuden koulutusohjelmamuutoksen myötä lisätty opintoihin erityisesti työelämän näkökulmaa. Tämän lisäksi yliopisto-opinnot yleisesti kehittävät työelämässä tarpeellisia taitoja, kuten projektityöskentely- ja koordinointitaitoja, itseohjautuvuutta, viestintätaitoja ja kykyä löytää suuristakin tekstimassoista se olennaisin tieto. Opiskelijoista ei turhaan puhuta moniosaajina, sillä myös alakohtaiset opit ja taidot taipuvat moneen työelämässä sovellettaessa.

Tutut alat uusin silmin

Teologian ja uskonnontutkimuksen koulutusohjelma edustaa niitä perinteisesti tuttuja aloja, joiden moniosaajien taidoista voi olla yllättävääkin hyötyä työelämässä. Koulutusohjelmassa vastataan muuttuvan maailman tarpeisiin perinteisten työnkuvien lisäksi: opinnoista valmistuu edelleen pappeja ja uskonnonopettajia, mutta näiden lisäksi alan opiskelijat työllistyvät myös esimerkiksi hyvinvointialoille, musiikkibisnekseen, yrityskonsultointiin ja viestinnän tehtäviin.

–Teologit voidaan nähdä kulttuurien tulkkeina, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen asiantuntijoina, joilla on myös valmiuksia kohdata arvoihin liittyviä teemoja. Tällaista osaamista tarvitaan muun muassa strategisessa suunnittelussa, koulutusalalla ja henkilöstöhallinnon eri sektoreilla, summaavat teologisen tiedekunnan yliopisto-opettajat Maria Buchert ja Aura Nortomaa. Teologit pystyvät pohtimaan kysymystä ”mitä on hyvä elämä?” eri näkökulmista, eri arvojärjestelmissä ja eri elämänalueiden osalta.

Myös maantieteen opiskelijat harjaantuvat monissa monipuolisesti hyödyllisissä taidoissa, kuten esimerkiksi tiedon keräämisessä, tulkinnassa ja raportoinnissa. Näiden lisäksi maantieteen koulutussuunnittelijan Katariina Kososen mukaan alan opiskelijoiden vahvuuksiin kuuluvat erityisesti selkeä suullinen ja kirjallinen ulosanti sekä tulosten visualisoiminen.

–Maantieteilijät ymmärtävät laajempia prosesseja ja asioiden välisiä yhteyksiä, ja he voivat työryhmissäkin nähdä nimenomaan laajemman kokonaiskuvan. Useat alumnimme ovat todenneet, että he ovat oikeastaan vasta työelämään siirryttyään tajunneet, miten paljon laaja-alaisesta maailman ymmärtämisestä on hyötyä, Kosonen kertoo.

Uudet maisteriohjelmat kokoavat eri alojen opintoja saman teeman alle

Poikkitieteellisen työskentelyn mahdollisuudet on viety seuraavalle asteelle uusien maisteriohjelmien myötä. Niissä tutkinto rakentuu jopa usean eri tiedekunnan opinnoista kulloisenkin yhteisen teeman alle. Kielellisen diversiteetin ja digitaalisten menetelmien maisteriohjelmassa esimerkiksi yhdistyvät kielitiede ja teknologia, ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelmassa taas nimensä mukaisesti käsitellään ihmisen ravitsemusta muun muassa fysiologisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista. Näin pystytään monipuolistamaan ja laajentamaan valmistuvien kokonaisvaltaista tietotaitoa.

Yksi tällaisista monitieteisistä uusista maisteriohjelmista on Life Science Informatics -maisteriohjelma, jonka alle on kerätty eri tiedekuntien opintoja. Teema kurssikokonaisuuksille löytyy ohjelman nimestä: elämäntieteet.

–Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat algoritmien, tilastotieteen tai matemaattisen mallinnuksen asiantuntijoita, joita yhdistää halu soveltaa näitä kvantitatiivisia taitojaan elämäntieteisiin.

Tällä yhdistelmällä kurotaan umpeen perinteistä erottelua substanssi- ja menetelmäosaajien välillä bio- ja terveysaloilla, apulaisprofessori Matti Pirinen tiivistää.

Monien muiden uusien maisteriohjelmien tapaan myös Life Science Informatics -ohjelman opetuskieli on englanti, sillä ohjelma on niin tutkimusympäristöltään kuin opiskelijoiltaankin kansainvälinen. Myös monitieteellisen Environmental Change and Global Sustainability -maisteriohjelman kurssit ovat pääosin englanniksi, ja ohjelmassa kannustetaan kansainväliseen yhteistyöhön. Maisteriohjelmassa voi valita luonnontieteellisesti tai ihmistieteellisesti painottuneen opintosuunnan:

–Ohjelma kouluttaa ympäristön ja kestävyyden osaajia vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Valinnoista riippuen opiskelijoiden tiedot ja taidot voivat vaihdella vankasta laboratorio-osaamisesta laaja-alaiseen talousosaamiseen ja paikkatieto-osaamisesta esimerkiksi ruokajärjestelmien tuntemukseen. Yhdistävänä tekijänä on opiskelijoiden kyky toimia laajojen, monimutkaisten ja kaikkien tahojen osaamisen hyödyntämistä vaativien kysymysten parissa, kertoo projektikoordinaattori Riina Koivuranta maisteriohjelmasta. Hän antaa esimerkin maisteriohjelman opiskelijoiden osaamisprofiilien kirjosta:

–Labravelhon vieressä istuu luennolla todennäköisesti ihmistieteiden asiantuntija ja ympäristöekonomin kanssa luennon jälkeen kahvittelee maastotyötä tekevä maaperätieteisiin erikoistunut asiantuntija. Näitä osaajia yhdistää ratkaisukeskeisyys, tulevaisuussuuntautuneisuus ja verkostoituminen sekä kyky ottaa toistensa osaaminen käyttöön ratkaisuja haettaessa.

 

Teksti: Anne Airisniemi